rating rating svg icon facebook facebook svg icon googleplus googleplus svg icon instagram instagram svg icon mail mail svg icon twitter twitter svg icon feed feed svg icon

Ubuntu, osa 2

Katsausta menneeseen ja tulevaan koskien musiikkikasvatusyhteistyötä Afrikassa.

FiSMEn kolumnissa 3/15 yritin avata monessa afrikkalaisessa perinteessä esiintyvää zulu-kielestä peräisin oleva käsitettä ‘ubuntu’. Mainitsin mm että ‘ubuntu’ toimii monen afrikkalaisen alkuperäiskulttuurin henkisenä perustana sekä esiintyy terminä myös monissa afrikkalaisissa kielissä. Sana ja sen merkitys voidaan ymmärtää usealla eri tavalla, kuten: ‘inhimillisyyttä toisille’; ‘olen sitä mitä olen sen kautta mitä sinä olet/mitä me kaikki olemme’; ‘ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta’ (xhosa-kielellä ‘Umntu ngumntu ngabanye abantu’). Pohjimmiltaan kyseinen afrikkalainen mietelause korostaa keskinäistä kunnioitusta ja huomioonottamista kuvaten ihmistä olentona joka on ‘olento toisten kanssa’ sekä sitä, mitä oleminen ‘olentona toisten kanssa’ tarkoittaa historiallisessa, kulttuurisessa tai sosiaalisessa mielessä.

Ajaton ja tärkeä asia muistaa minä aikana hyvänsä ja missä tahansa, ja pyrkiä toimimaan sen mukaisesti!

Kerroin aiemmassa kolumnissani myös Jyväskylän yliopiston ja kuuden afrikkalaisen yliopiston yhteistyöohjelmasta joka kantoi nimeä ‘MECI’ (Music, Education and Cultural Identity). Tuon projektin yksityiskohdista ja siinä mukana olleista instituutioista kiinnostuneet käykööt lukemassa tuon kolumnini. Mikäli kiinnostusta tuohon projektiin joillakin lukijoilla on enemmänkin, kannattanee tutustua hiljattain julkaistuun artikkeliin ‘Reflections on North-South collaboration in music education’ (Salminen & al. 2017).

Kun ‘MECI’-projekti on tässä vaiheessa historiaa, on aika pistää lyhyesti pakettiin aiempaa sekä pohdiskella mahdollista (ja toivottavaa) tulevaa.

Aiempi yhteistoiminta on sisältänyt opiskelija- ja opettajavaihtoa Suomesta Afrikkaan ja Afrikasta Suomeen, yhteistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä, julkaisutoimintaa, opinnäytteiden arviointeja sekä keskimäärin joka toinen vuosi järjestettäviä yhteisiä intensiivikursseja. Viimemainittuja on tähän mennessä ollut kaikkiaan viisi (jos mukaan lasketaan ‘MECI’-vaihetta edeltäneet yhteistyöhankkeet), kukin kestoltaan noin kymmenen päivää. Intensiivikurssien ohjelma sisältää esitelmiä, työpajoja, tutkimustoimintaa, seminaareja, paneeleja, opetusvierailuja paikallisiin kouluihin – sekä tietenkin konsertteja ja muita musiikillisia aktiviteetteja.

Hankkeemme viimeisin intensiivikurssi järjestettiin Potchefstroomissa, Etelä-Afrikassa 2.3. – 11.3.2015 ja isäntäyliopistona toimi North West University ja sen School of Music. Kurssin osanottajat koostuivat partneriyliopistojen opiskelijoista sekä opetus- ja tutkimushenkilöstöjen edustajista. Jyväskylän edustajistossa oli neljä musiikkikasvatuksen opiskelijaa ja kolme henkilöstöön kuuluvaa. Hankkeen intensiikurssit ovat, koulutukseen liittyvien teemojen ohella, tarjonneet mahdollisuuden myös tutkimuksellisiin aktiviteetteihin. Näin oli tälläkin kertaa.

Aiempien intensiiviperiodien tai opetusvierailuiden yhteydessä tapahtunut tutkimusyhteistyö on sisältänyt tieteellispainotteisia seminaareja ja käytännön tutkimustoimintaa, joista on sittemmin syntynyt artikkeleita kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin. Aiheet ovat vaihdelleet kuorolaulun terveysvaikutuksista melodioissa tapahtuviin ennakko-odotuksiin, musiikin ja liikkeen välistä tutkimusta unohtamatta. Oman tärkeän osansa vuosien varrella tapahtunut tutkimuksen osa-alue on ollut etnomusikologinen kenttätyö. Sen myötä hankkeeseen osallistuneilla on ollut mahdollisuus dokumentoida ja tutkia m.m. perinteisten parantajien erilaisia seremonioita, vanhaa afrikkalaista hovimusiikkiperinnettä (tämä tapahtui v. 2009 Limpopo-provinssissa Etelä-Afrikassa, jolloin vierailimme samoissa venda-kylissä joissa maailmankuulu etnomusikologi John Blacking asui useita vuosia 1950-1960-luvuilla) tai musiikin ja tanssin avulla tapahtuvaa ‘trance healing’-rituaaleja. Kenttätyömatkamme ovat vieneet meidät monien alkuperäiskulttuurien perinteisen musiikin pariin niin Botswanassa, Etelä-Afrikassa kuin Keniassa. Videoaineistoa musiikin erilaisista käyttöyhteyksistä alkuperäiskulttuureissa on kertynyt useita kymmeniä, ehkä jopa satoja tunteja – joukossa hyvinkin harvinaista materiaalia jollaista ei välttämättä muualta löydy.

Tieteelliseen ja tutkimukselliseen yhteistyöhön ovat kiinteästi kuuluneet myös opinnäytetöiden keskinäinen arviointi ja ohjaus koskien sekä maisteritutkielmia että väitöskirjoja.

Carol Wachera (Kenyatta University) opettamassa kenialaista laulua nimeltä ‘Jambo’ II valtakunnallisilla musiikkikasvatuspäivillä 2015

Myös FiSMEn toiminnassa on Afrikka-yhteistyömme ollut esillä. Vuoden 2015 musiikkikasvatuspäivien yhteydessä järjestettiin paneeli missä kerroin musiikkikasvatusprojektistamme ja sen sisällöstä. Tuolloiset afrikkalaiset vaihto-opiskelijat sekä heidän opettajansa pitivät myös työpajoja musiikkikasvatuspäivien osallistujille. Työpajoissa opimme lauluja Botswanasta, Etelä-Afrikasta, Keniasta ja Zimbabwesta, sekä ‘gumboot dancen’ peruskoreografian.

Viime eduskuntavaalien jälkeen Suomen ulkoministeriön aiemmin rahoittama kehitysyhteistyöpolitiikka (jonka piiriin MECI-hankekin kuului) on muuttunut luonteeltaan todella rajusti. Paitsi että vuonna 2016 kehitysyhteistyörahoja leikattiin erittäin kovalla kädellä (noin 38%), myös aiempi toiminnallinen formaatti muuttui kohti HEI-ICI tyyppistä maisteriohjelmien luomista, mikä osaltaan vaikutti oman hankkeemme päättymiseen. Optimisti kun perusluonteeltani olen, teen parhaani sen eteen että yhteistyömme voisi jatkua näissä aiempaa hankalammissa olosuhteissa ja toivon, ettei musiikkiin liittyvä sekä kasvatuksellinen että tutkimuksellinen toiminta jää ns. kovien tieteiden jyrän alle tulevaisuudessa.

Valmistautumista etelä-afrikkalaisen ‘gumboot’-tanssin harjoitteluun.

Tätä kirjoitettaessa on Erasmus-rahoituksen avulla saatu Afrikkaan suuntautuneelle musiikkikasvatukselliselle yhteistyölle suusi yhteistyökumppani: University of Education Winneba (Ghana). Yhteistyökuviot ovat tässä vaiheessa hyvin alkutekijöissään, mutta omien tähänastisten kokemusteni (olin kollegani Mikko Myllykosken kanssa työvierailulla Winnebassa huhtikuussa 2017) perusteella jatko näyttää hyvin lupaavalta. Ghanan kokemuksista ja yhteistyönäkymistä kerron aikanaan tarkemmin kolumnissani ‘Ubuntu, osa 3’.

Tämän tekstini opuksi haluan vielä kiittää sekä FiSMEä että Jyväskylän yliopistoa kaikesta kannustuksesta ja tuesta, mitä MECI-hanke ja sitä edeltäneet monikulttuuriseen musiikkikasvatukseen liittyneet projektit ovat saaneet. Näkisin, että yhdessä olemme saanet aikaiseksi jotakin ainutlaatuista – aidossa ‘ubuntu’-hengessä. Olkoon siitä konkreettisena esimerkkinä vaikkapa oheisen linkin taka löytyvä videopätkä vaihto-opiskelijoiden ja allekirjoittaneen musiikkiesityksistä Jyväskylän yliopiston kuusijuhlassa 2015.

https://www.youtube.com/watch?v=R-pWjYanXHo

Pekka Toivanen

P.S. Artikkeli ‘Reflections on North-South collaboration in music education’ (Salminen & al. 2017) löytyy kirjasta ‘Culturally Responsive Education – Reflections from the Global South and North’, toim. Elina Lehtomäki, Hille Janhonen-Abruquah ja George L. Kahangwa (Routledge Studies in Culture and Sustainable Development, 2017).