Keynote-puhujat
Sami Sallinen: Tekoäly ja musiikki – uhka ja mahdollisuus
Esityksessä etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: ”Mitä tekoälyn avulla voi tehdä?”, ”Mitä tekoälyn käyttäjän on hyvä huomioida?” ja ”Kuinka tekoäly muuttaa musiikkialaa?”
Sami Sallinen on Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin lehtori ja tutkintovastaava, musiikkikasvatusteknologiaan keskittyvän Open Online Music Campus -verkkosivuston perustaja ja päätoimittaja sekä wannabe-multi-instrumentalisti ja musiikkituottaja.
Vilma Timonen, Anni Järvelä, Pilvi Järvelä, Maija Karhinen-Ilo, Anna
Näkkäläjärvi-Länsman: Tulevaisuuksien musiikkiperintö: Kohti kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää
kasvatuksellista (kansan)musiikin koulutusta
Esitelmässä tarkastelemme, miten kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden teemoja voidaan integroida musiikin opetukseen. Lähestymme aihetta alueemme historiallisesta musiikkiperinnöstä, eli niin sanotusta kansanmusiikista, käsin. Pohdimme sen esteettisiä, eettisiä ja sosiokulttuurisia erityispiirteitä esimerkkeinä siitä, miten kansanmusiikin koulutus voisi tukea kestävyyden tavoitteita. Erityisesti tarkastelemme, miten käsitykset erilaisuudesta ja yhteisyydestä rakentuvat, muuttuvat sekä miten niitä voidaan musiikkikoulutuksessa ylläpitää tai haastaa.
Asemoimme näkökulmamme perintökasvatuksen ekologiseen diskurssiin, joka korostaa samanaikaisesti ilmiöiden paikallisuutta ja globaaleja yhteyksiä sekä ymmärtää perinnön jatkuvasti muuttuvina prosesseina, jotka sisältävät tiedollisia, taidollisia ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Ekologiaan pohjautuva perintökasvatus haastaa ajatuksen perinteen opettamisesta pelkkänä taitojen tai vaikkapa musiikillisen tiedon siirtämisenä. Sen sijaan se kysyy, mitä voimme opettaa perinteen avulla. Perintökasvatuksen keskiössä on luovuus, sekä yksilölliset ja monimuotoiset tavat kiinnittyä perintöön. Kasvatuksellisena tavoitteena onkin vahvistaa oppilaiden ja opettajien luovuutta, yhteiskunnallista ja kulttuurista monilukutaitoa sekä kehittää kriittistä ajattelua.
MuM Pilvi Järvelä on pianisti ja harmooninsoittaja, joka tekee tällä hetkellä soveltavaa tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Tohtoriprojekti käsittelee pianon käyttöä kansanmusiikissa ja sen pedagogisista mahdollisuuksia. Järvelä on myös vahvasti mukana Näppäri-toiminnassa.
MuT Vilma Timonen on kansanmusiikin lehtori ja musiikkikasvatuksen tutkija Taideyliopiston Sibelius -akatemiassa. Hän on tutkimuksessaan käsitellyt perinnemusiikkien kasvatuksellisia ulottuvuuksia, kansainvälistä koulutusyhteistyötä ja opettajien ammatillista kehittymistä.
Anni Järvelä on taustaltaan Näppäreissä kasvanut pedagogi sekä muusikko, joka toimii tällä hetkellä TKI-asiantuntijana ammattikorkeakoulu Centrialla koulutusta ja elävää kulttuuriperintöä yhdistävien hankkeiden vetäjänä. Järvelä työstää myös Åbo Akademilla väitöskirjaa kestävän kulttuurisen kehityksen konstruktioista musiikin koulutuksessa.
MuT Maija Karhinen-Ilo on muusikko-pedagogi, joka toimii Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinjasta vastaavana apulaisrehtorina. Hänen taiteellisen tohtorintutkinnon aihe oli monitaitoinen muusikkous ja balladiperinne. Hän on vastannut kahden kansanmusiikkipedagogisen hankkeen toteuttamisesta työyhteisössään.
MuM Anna Näkkäläjärvi-Länsman on joikaaja ja saamelaismuusikko, joka viimeistelee taiteellista tohtorintutkintoaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy pohjoissaamelaiseen vokaalimusiikkiperinteeseen, luohtiin, ja sen rematriaatioon. Näkkäläjärvi-Länsman tunnetaan myös taiteilijanimellä Ánnámáret, jonka nimissä hän on julkaissut useita albumeja ja toiminut solistina erilaisissa saamelaismusiikin produktioissa.
Klo 13.00-14.00 ohjelmien sisältökuvaukset
Matti Ruippo: Tekoäly – musiikki – visuaaliset taiteet (Auritorio)
Työpajassa tarkastellaan niitä mahdollisuuksia, joita tekoäly tarjoaa musiikin ja kuvallisen ilmaisun yhdistämiseen opetustyössä. Osallistujia pyydetään ottamaan oma kannettava tietokone mukaan!
Anni Järvelä ja Pilvi Järvelä: Työpaja- Näppäripedagogiikka kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyydenmahdollistajana (Kamarimusiikkisali)
Aamupäivän ”Tulevaisuuksien musiikkiperintö”-luennon teemoihin kytkeytyvä työpaja, jossa pureudumme teemoihin käytännön
pedagogisten esimerkkien kautta. Omat soittimet mukaan!
Jussi Jaako, Katja Sutela, Nina Jokela ja Pietu Halonen: Japanilainen, eteläafrikkalainen ja suomalainen musiikkikasvatus – vertaileva opetussuunnitelmatutkimus (Tutkintosali)
Tutkimuksessa vertaillaan suomalaisen, eteläafrikkalaisen ja japanilaisen musiikinopettajakoulutuksen opetussuunnitelmia tavoitteena kehittää Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaa. Eri yhteiskuntien ja musiikkikulttuurien ymmärtäminen sekä niiden huomioiminen opetussuunnitelmissa on olennaista globalisoituneessa ja monimuotoistuvassa maailmassa.
Paula Rönkkö: Musiikin kulttuurienvälinen oppiminen eTwinning-projektin kautta (Tutkintosali)
Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on viiden eurooppalaisen alakoulun yhteisöllinen oppimisprojekti. Tutkimuksen kansainvälinen yhteistyöhanke toteutettiin eTwinning-verkkoprojektin kautta ja toiminta huipentui kasvokkain tapahtuviin tapaamisiin ja konsertteihin. Tutkimuksella haluttiin saada ymmärrystä siitä, millaisia merkityksiä alakoulun opettajat ja oppilaat kokevat eTwinning -projektilla olevan musiikin kulttuurienväliselle oppimiselle.
Marja Heimonen ja Minna Muukkonen: Oppimisen tilat musiikin aineenopettajien koulutuksessa: yliopistosta käytännön opetustilanteisiin (Muskariluokka)
Tavoitteena on tutkia oppimisen tilojen ja yliopistopedagogiikan välistä suhdetta musiikin aineenopettajien koulutuksessa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Kysymme, miten musiikin aineenopettajiksi opiskeleville suunnattu opintojakso nimeltä ”tutkimusperustainen opetusprojekti” tukee oppimisen tilana yliopisto-opetuksen tavoitetta yhdistää tutkimusta käytäntöön. Avaamme aluksi tutkimuksen perustana olevia käsitteitä oppimisympäristö ja oppimisen tila, jotka voidaan määritellä monin eri tavoin. Tutkimusstrategiana on laadullinen tapaustutkimus. Aineistona käytämme opetussuunnitelmia, toteuttamiskuvauksia ja opiskelijoiden raportteja, joita analysoimme oppimisen tilan ja sen eri osatekijöiden näkökulmasta.
Tuija Elina Toikkanen: Perusopetuksen musiikinopettajan ammatillinen toimijuus (Muskariluokka)
Opettajien ammatillista toimijuutta on tutkittu yhä enenevissä määrin eri näkökulmista (Toom ym., 2015), mutta vielä tiedetään vähän musiikinopettajien ammatillisesta toimijuudesta. Tämän laadullisen haastattelututkimuksen tavoitteena on tarkastella musiikinopettajien (N=10) kokemuksia omasta toimijuudestaan muuttuvassa, kasvatustyötä haastavassa toimintaympäristössä. Tutkimus nojaa käsitykseen yksilökeskeisestä sosiokulttuurisesta toimijuudesta (Eteläpelto ym., 2013), joka koostuu yksilön kokemuksista, tahdosta, tunteista, merkityksistä ja sosiokulttuurisista sekä materiaalisista ehdoista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten musiikinopettajien ammatillinen toimijuus rakentuu. Tuloksissa korostuvat musiikinopettajien ammatillinen identiteetti, yhteisyyden ja yksinäisyyden kokemukset, musiikinopettajan suhde laajaan oppijoiden ja oppimisen kirjoon sekä musiikin merkitykset ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja ihmisen kehityksessä. Tutkimus antaa tärkeää tietoa musiikinopettajan ammatillisen toimijuuden realisoitumisesta, mikä auttaa ymmärtämään syvemmin musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia kasvatustyössä.
Klo 14.00-15.00 ohjelmien sisältökuvaukset
Hanne Närhinsalo, Petri Judin, Anna Hannikainen ja Miika Snåre: Musiikin hahmotustaitoja soittaen, laulaen ja keksien (Auditorio)
Voivatko musiikin hahmotustaitojen tunnit olla täynnä musiikillista toimintaa, keksimistä ja oivalluksia? Tässä työpajassa väitöskirjatutkija ja musiikin hahmotustaitojen lehtori Hanne Närhinsalo (Taideyliopisto ja Musiikkiopisto Juvenalia) esittelee kollegoittensa Anna Hannikaisen, Miika Snåren ja Petri Judinin kanssa musiikin hahmotustaitoja ja oppilaan kokonaisvaltaista muusikkoutta kehittäviä tehtäviä. Harjoitteet on kehitetty OPH:n tukemassa Kollegiaalista Voimaa hankkeessa. Hanke osa Närhinsalon väitöstutkimusta, jossa kehitetään kokonaisvaltaiseen oppimiseen perustuvaa musiikin hahmotustaitojen opetusta.
iDeaMe-verkoston kaikille avoinLearning cafe-tilaisuus (Kamarimusiikkisali)
iDeaME-verkostossa tarkastellaan musiikkikasvatusta osana laaja-alaista opettajankoulutusta: varhaiskasvatuksen – ja luokanopettajien sekä erityisopettajien koulutusohjelmissa. Tämä valtakunnallinen verkosto perustettiin marraskuussa 2022, ja siihen kuuluvat kaikki opettajia kouluttavat suomalaiset yliopistot. Dialogi ammatillisten musiikin koulutusohjelmien kanssa on iDeaME:lle tärkeää. iDeaME:n tavoitteena on musiikin aseman vahvistaminen ja sen parempi tunnistaminen korkea-asteella, vaikutuksina varhaiskasvatuksen – ja alakoulun toimintakenttään ja sitä kautta yhteiskuntaan.
Kutsumme teitä Learning Café -tilaisuuteemme pohtimaan:
Millaisia tavoitteita musiikkikasvatukselle voidaan asettaa, että se palvelisi jokaista yleisopettajaa ?
Mitä musiikillinen osaaminen yleiskasvatuksessa voi tarkoittaa:
Mitä musiikillisilla taidoilla ymmärretään?
Millaisin tavoittein musiikillinen toiminta voi rakentua, jos taidot ovat huonot tai epävarmat, tai jos vaikkapa opettaja ei laula puhtaasti, pysy tempossa tai ei omaa säestystaitoja
Mitkä ovat näiden kahden seuraukset?
Miten musiikin integroiminen yleisopetukseen syntyy ja mitä se edellyttää?
Farshad Sanati: Intercultural Music Education Through West Asian Traditions: Fostering Cultural Flexibility and Social Cohesion Among Finnish Youth (Tutkintosali)
Finland’s growing cultural diversity presents a unique opportunity to enrich education and strengthen social cohesion through creative, inclusive approaches. This study explores the role of Iranian, Arab, and Turkish music traditions in intercultural music education as a tool for enhancing cultural flexibility among Finnish youth.
Analia Capponi-Savolainen: Children’s singing ecologies in culturally diversifying Finnish schools and society (Tutkintosali)
This presentation is based on a recent doctoral dissertation which explores children’s singing as a contextual, relational and also public and private phenomenon to increase understanding of how children experience singing in and as part of different places and spaces, connected with their past and present experiences.
Nina Jokela ja Katja Sutela: Tekoäly ja musiikkikasvatus – systemaattinen kirjallisuuskatsaus (Jousisto)
Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa koottiin yhteen 2020 ja 2024 välisenä aikana julkaistujen aiempien tutkimusten tulokset, joissa tarkasteltiin tekoälyn käyttöä musiikkikasvatuksen kontekstissa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoidut tutkimukset keskittyivät oppimisalustojen ja mallien kehittämiseen, erilaisten tekoälypohjaisten sovellusten käyttöön opetuksessa sekä tekoälyn hyötyihin luokkahuonetyöskentelyssä. Tutkimukset osoittivat, että tekoälyn käytöllä pyritään tukemaan oppilaan itseohjautuvuutta ja itsenäistä työskentelyä sekä opettajan arviointia ja opetuksen suunnittelua.
Heidi Partti ja Katja Sutela: Äänimaisemia, muistijälkiä ja elonkirjoa – teknologian vastuullinen käyttö musiikkikasvatuksessa (Jousisto)
Tässä esityksessä hahmottelemme suuntaviivoja vastuulliselle teknologian käytölle ekososiaalisen musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Postdigitaalisella aikakaudella teknologia on erottamaton osa musiikkikasvatuksen käytäntöjä, ja sen nopea kehitys tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia oppimisen, saavutettavuuden sekä oppilaiden osallisuuden ja toimijuuden edistämiseen. Samalla teknologian käyttöön liittyy myös kriittisiä ja huolestuneita äänenpainoja, erityisesti ekologisten ja eettisten kysymysten näkökulmasta. Tarkastelemme esityksessä vastuullista teknologian hyödyntämistä kolmen pedagogisen käytännön kautta: 1) äänimaisemaan virittäytyminen, 2) äänimuistojen hyödyntäminen ja 3) yhteissäveltäminen koko elonkirjon kanssa. Näiden käytäntöjen kautta on mahdollista tukea oppilaiden kestävyystietoista elämänorientaatiota. Päätämme esityksen pohtimalla teknologian käyttöön liittyviä eettisiä ja kestävyyshaasteita musiikkikasvatuksessa. Korostamme erityisesti kriittisen teknologisen lukutaidon merkitystä niin opettajankoulutuksessa kuin käytännön opetustyössä.
Annamari Ablouh: Musiikin seurapelipiste – musapelit (Muskariluokka)
Seurapelit musiikin alkeiden opettamisessa. Tule hakemaan vinkkejä musiikin oppimisen ja opettamisen pelillistämisestiä. MuM Anna-Mari Ablouh esittelee ja vetää Musapeli – workshoppia.