Keynote-puhujat
Mari Koistinen: Kokonaisvaltainen ryhmälauluopetus
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FT, MuM Mari Koistisen keväällä 2025 tarkastetussa musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa Ryhmälauluopetus nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Oppimalla tuntemaan ja hallitsemaan kehoaan sekä kokemalla kokonaisvaltaisen hengityksen ja rentoutumisen merkityksen kehossaan nuoret saavat työkaluja oman hyvinvointinsa edistämiseen. Tulosten mukaan oppijoiden keho- ja hengitystietoisuutta lisäämällä voidaan vahvistaa heidän itsetuntoaan, lievittää stressiä sekä vähentää sosiaalista ahdistusta. Ryhmän tuella ja koolla sekä opettajan toiminnalla oppimisessa on merkitystä.
FT, MuM, Äänitimpuri Mari Koistinen (Kuopio) on perehtynyt kokonaisvaltaiseen äänen- ja kehonkäyttöön sekä musiikki- ja kuoropedagogiikkaan lähes koko ikänsä. Työssään laulajien, opettajien, varhaiskasvattajien, kuorojen, kuorolaisten, kuoronjohtajien sekä näiden alojen opiskelijoiden kanssa, Suomessa ja ulkomailla ,hän on tullut tutuksi äänen- ja kehonkäytön ongelmien, pedagogiikan ja tarpeiden kanssa. Näistä tarpeista ovat syntyneet pedagogiset oppikirjat; Äänitimpurin käsikirja (Sulasol, 2003) ja Finding a Fully Functioning Voice (Sulasol, 2020). Uusi kirja, Laula, leiki, liiku ja luo! -musiikkipedagogiikkaa kokonaisvaltaisesti (Sulasol), on valmisteilla. Mari väitteli keväällä 2025 Jyväskylän yliopistosta aiheenaan Ryhmälauluopetus nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Väitöstutkimuksesta alkanut työ jatkuu muun muassa Tanskan Sangens Husin vetämän yhteispohjoismaisen Laulaminen ja hyvinvointi -verkoston johtoryhmässä sekä erilaisten koulutusten merkeissä.
Klo 13.00-14.00 ohjelmien sisältökuvaukset
Alma Muukka-Marjovuo (OPH) ja Thomas Vikberg (YTL): ”Hallitusohjelman ajankohtaisia: Taiteen perusopetuksen lakiuudistus ja musiikin ylioppilastutkinto (Auditorio)
Alma Mukka-Marjovuon puheenvuorossa kuullaan tuoreet kuulumiset taiteen perusopetuksesta sekä ylioppilastutkinnon valmistelusta Opetushallituksessa. Thomas Vikberg puolestaan kertoo, miten ylioppilastutkinnon kehittäminen on nyt YTL:n käsissä ja kuinka prosessi etenee kohti ensimmäistä kirjoituskertaa.
Nuorten kuoroliitto: Nuoret Äänet – Lasten ja nuorten laulujuhlat -ohjelmistotyöpaja. (Kamarimusiikkisali)
Nuorten Kuoroliitto järjestää vuonna 2026 Oulussa valtakunnalliset laulujuhlat kaikille laulaville lasten ja nuorten ryhmille vasta-alkajista konkareihin (ks. https://ssl.eventilla.com/
MAIJA HALME KAISA TIENVIERI – Musisoiva ry: Osallistava ja kuntouttava musiikkitoiminta (Tutkintosali)
Työpajassa tutustutaan käytännön harjoitteiden avulla kuntouttavan musiikkitoiminnan ohjaamiseen. Toiminta soveltuu erilaisille erityisryhmille, mm. neurologisia sairauksia sairastaville. Pohditaan opettajan työkaluja, kuten joustavuutta, taitoa räätälöidä ryhmälle sopivaa sisältöä, dialogisuutta ja kohtaamisen taitoa. Työpajassa hyödynnetään Musiikkikuntoutusyhdistys Musisoiva ry:n hankkeessa vuonna 2025 kerättyä tietoa ja osaamista.
Katri A Keskinen: Musiikin koulutuksen kehityspaineet ja laajeneva ammatillisuus: Näkökulmia rytmimusiikin laulunopetuksesta (Jousisto)
Esitelmässäni tarkastelen yhteiskunnallisten muutosten synnyttämiä uudistuspaineita musiikin koulutuksessa, erityisesti laulunopetuksen näkökulmasta. Perinteinen mestari-kisälli-malli, opettajien vaihtelevat ammatti-identiteetit ja opetustoiminnan eristyneisyys on nähty haasteena paitsi laulun- myös muiden instrumenttiopettajien kollektiiviselle ammatilliselle kehitykselle ja siten myös koulutuksen yhteiskunnalliselle merkityksellisyydelle. Pohdin, mitä ”laajenevan ammatillisuuden” käsite merkitsee rytmimusiikin laulunopetuksen kontekstissa ja millaisin keinoin laulamisen ja laulunopetuksen saavutettavuutta voitaisiin edistää.
Klo 14.00-15.00 ohjelmien sisältökuvaukset
Musiikkikoulutuksen Visio 2030: Suomalaisen musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuva
Katsaus visiotyön toteutumiseen ja opettajakoulutuksen kehittämishankkeen tuloksiin (Kamarimusiikkisali)
Musiikkikoulutuksen Visio 2030 on koko alan yhdessä rakentama tulevaisuuskuva suomalaisen musiikkikoulutuksen kehittämiseksi. Missä vaiheessa visiotyö on nyt, puolivälissä matkaa vuoteen 2030?
Keväällä 2025 toteutettu valtakunnallinen kysely kartoitti visiotavoitteiden etenemistä: mitkä teemat ovat edistyneet, ja mitkä vielä odottavat ratkaisuja. Tilaisuudessa avaamme kyselyn tuloksia ja suuntaamme katseen kohti seuraavia askeleita.
Visiotyötä tukee myös Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke, jossa kehitetään uusia toimintamalleja musiikkikoulutuksen kentälle kolmen pilottikokonaisuuden kautta. Kuulemme hankkeen ajankohtaisimmat uutiset keskittyen erityisesti pilotin 3 näkökulmiiin. Centria-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston koordinoimassa tutkimusosiossa on tarkasteltu musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutussisältöjen nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Musiikkikoulutuksen vision tavoitteisiin, Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeeseen sekä pilotti 3 esittelyyn voi tutustua musiikkikoulutuksen visio 2030 -sivuilla.
Puhujat: Juha Järvinen, rehtori-toimitusjohtaja, Turun konservatorio / puheenjohtaja, Visiosta vaikuttavuuteen 2030 -työryhmä
Taija Lähdetie, toiminnanjohtaja, Suomen konservatorioliitto
Heli Koskinen, hankekoordinaattori, Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri
Suvi Saarikallio, professori, Jyväskylän yliopisto ja Lea Vartiainen, tutkija, Centria-ammattikorkeakoulu
Mari Koistinen: Lasten ja nuorten laulamisen äänifysiologiaa (Auditorio)
Luennolla käsitellään lasten ja nuorten laulamiseen liittyvää anatomiaa, fysiologiaa ja kehityspsykologiaa.
Eveliina Stolp: Pedagogisen orkestroinnin ja tahdistumisen dialoginen tarkastelu yhteismusisoinnissa (Tutkintosali)
Tämän hetken mielenkiintoisimpia kysymyksiä kasvatuksen alan tutkimuksessa on se, mikä herättää oppilaat unesta tähän maailmaan (’aesthetic’ vs. ’anesthetic’) ja se, kuinka kasvatuksessa siirrytään yksilökeskeisyydestä kohti tahtoa ja taitoja elää yhteisessä maailmassa omine rajotteineen (Biesta, 2022). Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin selvittää mille asioille sekä oppilaat että opettaja tulevat tietoisiksi yhteismusisoinnin aikana ja mikä ’herättää’ heidät tähän maailmaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla sekä opettajan että oppilaiden tietoisuudet kohtaavat ja kuinka nämä tietoisuuksien yhteenkietoumat muodostavat yhteismusisoinnissa tahdistumisen kautta erityisen tila- ja aikaulottuvuuden, kronotoopin. Aineisto koostuu yhdestä 45 minuutin videoidusta yhteismusisointitunnista sekä yhden opettajan että 23 6.-luokkalaisen oppilaan haastatteluista. Tutkimus luo syvempää ymmärrystä musiikin multimodaalisesta luonteesta ensisijaisesti vuorovaikutuksen edistäjänä, mutta myös siitä, kuinka tahdistumisen tila- ja aikaulottuvuus muotoutuu niin yksilö- kuin kollektiivistenkin toimintojen kautta.
Anne Schurmann: Tahdistumisen rakentuminen yläkoulun yhteisöllisellä musiikintunnilla (Tutkintosali)
Tahdistumisella on merkittävä rooli koulun musiikkikasvatuksessa ryhmän
yhteenkuuluvuuden vahvistumisen kannalta (Clayton, 2020; Stolp & Moate, 2025). Sen
kokemuksellisuudesta on kuitenkin vasta vähän tutkimusta. Tässä tutkimuksessa
selvitetään tahdistumisen rakentumista nuoren tietoisena tunnekokemuksena
interventiona toimivalla yläkoulun yhteisellä musiikintunnilla. Aineisto on kerätty
lukuvuoden 2024–2025 aikana toteuttamalla ryhmähaastattelut nuorille (N=20) ja
aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin. Alustavien tulosten perusteella
tahdistuminen yhteisellä musiikintunnilla on ajassa liikkuva tunneprosessi, jonka
keskiössä on tuttuudesta, moniaistisesta mallioppimisesta, oppilaan omasta halusta
sekä sallivasta ilmapiiristä muodostuva turvallinen ympäristö.
Vilma Timonen ja Maija Karhinen-Ilo: Runolaulukulttuurin aikakauden musiikki kulttuurisen kestävyyden ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden toimintakenttänä (Jousisto)
Työpajassa sukellamme runolaulukulttuurin aikakauden musiikkiin soittaen ja laulaen. Pääsemme kokeilemaan, kuinka vähäsävelinen improvisointiin, kuunteluun ja hetkessä musisoimiseen voi toimia väylänä itseilmaisuun, yhteisöllisyyteen, luovuuteen ja läsnäoloon. Lopuksi keskustelemme, kuinka tämänkaltainen musisointi voisi mahdollisesti toimia lähtökohtana kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden integroitumiselle musiikin opetukseen. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Mahdollisuuksien mukaan ota oma kanteleesi mukaan!
Klo 15.30-16.30 ohjelmien sisältökuvaukset
Elisa Seppänen ja Soili Perkiö: Valaan laulu – Arktisia taideprosesseja (Kamarimusiikkisali)
Mitä on arktisuus ja miten ilmastonmuutos muuttaa arktista aluetta? Miten taide auttaa kuvittelemaan kestävämpiä tulevaisuuksia?
Workshopissa esittelemme taideprosessin Valaan laulu, jossa taide tarjoaa välineitä ja uusia näkökulmia käsitellä ilmastonmuutosta ja monilajista oikeudenmukaisuutta.
Riikka Karvonen ja Hanna Kupari ja Anette Mehtälä: Musatossut- Musiikin ja liikkumisen osaamista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (Auditorio)
Musatossut -hankkeessa tartutaan monialaisesti lasten hyvinvoinnin, oppimisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kehittämällä taidepedagogista toimintakulttuuria varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten parissa. Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja testataan musiikkia ja liikkumista – kuten tanssia – yhdistäviä arkipedagogisia menetelmiä ja työkaluja, jotka ovat inklusiivisesti ja helposti otettavissa osaksi varhaiskasvatus- ja esiopetuspäivää ilman kasvattajien aiempaa musiikki- tai liikuntataustaa. Lisäksi hyödynnetään arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevat lapset, ja sen myötä tukea mm. motoristen taitojen kehitystä osuvilla ja motivoivilla menetelmillä.
Minja Niiranen: Äänen hyvinvointi ja -huolto – työpaja opettajille: Äänen hyvinvoinnin osa-alueet ja terveen äänenkäytön perusteet opettajan näkökulmasta laulussa ja puheessa (Jousisto)
Työpajassa käydään läpi tutkimukseen perustuvaa ääniergonomiaa sekä äänenhuoltoharjoituksia. Käytännön sovellutuksissa tutustutaan myös muun muassa puolisulkuharjoitteisiin (SOVT-harjoitukset) ja niiden hyödyntämiseen äänenhuollossa. Työpajan ohjaaja Minja Niiranen on pitkän kokemuksen omaava musiikkikasvattaja ja laulunopettaja ja työskentelee Suomalaisella Musiikkikampuksella Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen laulun- ja äänenkäytön valmentajana.
Mia Makaroff: MunKuoro -minikuoroharjoitus (Tanssisali)
MunKuoro-työpaja: Tervetuloa MunKuoron kuoropajaan! MunKuoro-toiminnan ”äiti” Mia Makaroff pitää puolen tunnin minikuoroharjoituksen, jossa esitellään tiivistetyssä tahdissa laulu-, kuoro- ja ryhmätaitojen harjoitteita, jotka sopivat alkeiskuorolle, mutta joita voi hyvin soveltaa myös pidemmällä olevissa kuoroissa. Pajan lopuksi Mia esittelee MunKuoro-verkoston aarrearkkua. MunKuoro-toimintaa organisoi Nuorten Kuoroliitto.
Marja Ervasti: Säveltämiskasvatus ryhmätoimintaa tukevana luovana toimintatapana (Tutkintosali)
Tutkimusesitelmäni näkökulmana on musiikkikasvatuksen praktisen toiminnan ja tutkimuksen kehittäminen osana opettajankoulutusta. Laaja-alaisen säveltämiskasvatuksen tehtävänä on rohkaista tulevaa opettajaa luovaan äänisuhteeseen, ja samalla uudenlaiseen säveltämiskäytäntöön osana ryhmätoimintaa. Pedagoginen säveltäminen on toimintaa, jonka kautta edistetään musiikillista ajattelua ja ymmärtämistä. Säveltäminen on pedagoginen toimintatapa oppia musiikkia ja musiikista luovan, monitaiteisenkin ilmaisun keinoin. Säveltämisen kautta harjoitellaan musiikkituntien arkisissa toiminnoissa pieniä luovia musiikillisia tekoja. Tutkimusesitelmän aineistona on luokanopettajaksi opiskelevien narratiiveja osana säveltämiskasvatuksen opintojaksoa.
Mika Vesalainen: Vox Aurea -kuoron kuorolaisten kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta vertaisoppimista edistävässä oppimisympäristössä (Tutkintosali)
Tutkimus käsittelee Vox Aurea –kuoron kuorolaisten kokemuksia osallisuudesta, toimijuudesta ja vertaisoppimisesta. Tutkimuksen taustateoriana käytettiin muun muassa Raivion & Karjalaisen (2013) kehittämää osallisuusteoriaa. Kuorolaisten vastauksia verrattiin myös Vox Aurea –kuoron kuoronjohtaja Sanna Salmisen (2021) väitöskirjassaan esittämiin näkemyksiin osallisuuden ja toimijuuden kokemuksista ja niiden mahdollistamisesta yhteistoiminnallisen pedagogiikan kautta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol –ohjelmalla laaditun kyselylomakkeen kautta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kuorolaiset kokivat osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia sekä vertaisoppimista tapahtuvan. Mitä enemmän kuorolainen koki osallisuuden kokemuksia, sitä todennäköisemmin hän myös koki mahdollisuutta toimijuuteen. Osallisuuden ja toimijuuden kokemukset korreloivat myös vertaisoppimisen kokemuksen kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa monien aiempien vastaavia teemoja käsitelleiden tutkimusten kanssa.
Klo 16.30-17.30 ohjelmien sisältökuvaukset
Leena Unkari-Virtanen: Musiikki, muisti ja me (Auditorio)
Musiikinhistoria elää monessa aikahorisontissa. Musiikinhistorian opetus voi luoda elävää ja uudistuvaa vuoropuhelua menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, ei vain menneisyyden säilyttäjänä, vaan sen sykkeen ylläpitäjänä. Esitys perustuu dosentin juhlaluentoon Sibelius-Akatemiassa ja musiikinhistorian oppimateriaalin kehittämistyöhön.
Elina Haatainen: Koulun musiikinopetuksen hyvinvointimerkityksiä elinkaariajattelun näkökulmasta (Auditorio)
Millaisia muistoja koululaisilla on kansakoulun laulun- ja peruskoulun musiikinopetuksesta, ja mitkä syyt ovat edesauttaneet muistojen syntymistä? Musiikkimuistoja vertailemalla yritin löytää tietoa siitä, mitä peruskoulun musiikinopetuksessa kannattaa huomioida, jotta opetus tuottaisi oppilaille pitkälle elämänkaareen ulottuvia muistoja ja hyvinvointietuja.
Dante Thelestam ja Eetu Lehtonen, Suomen Säveltäjät ry: Kuinka lähestyä omaa säveltämistä ja nykymusiikkia opetuksessa? (Kamarimusiikkisali)
Suomen Säveltäjät ry:n sävellyspedagogisen Ääneni äärelle -työryhmän jäsenet Eetu Lehtonen ja Dante Thelestam pitävät toiminnallisen luennon aiheesta ”Kuinka lähestyä omaa säveltämistä ja nykymusiikkia opetuksessa?” Aihetta käsitellään aktiivisen nykymusiikin kuuntelun, nykymusiikin soitto-ohjelmiston sekä säveltämisen eri lähtökohtien kautta.
Säveltäminen osana taidekasvatusta tarjoaa opettajalle mahdollisuuden kohdata lapsen ja nuoren kokemusmaailmoja. Oppilaalle säveltäminen antaa välineitä itseilmaisuun ja mielikuvittelun vapauttamiseen. Oppilaslähtöisen tekemisen lähtökohtana on uteliaisuus, avoimuus ja keksimisen ilo. Muidenkin säveltämään nykymusiikkiin voi päästä sisään oman säveltämisen kautta. Taidekasvatus pysyy tarpeellisena, kun siinä on tilaa aikamme erilaisille äänille, joilla heijastaa tämän päivän ilmiöiden ja tunnemaastojen laajaa kirjoa.
Sanna Vuolteenaho: Yhdessä soiden – yleisö kanssaesiintyjänä konsertissa (Tutkintosali)
Esitys avaa Sanna Vuolteenahon taiteellista väitöstutkimusta, joka käsittelee klassisen musiikin konserttikonvention uudistamista yleisön ja esiintyjien yhteiseen tekijyyteen perustuen. Tutkimuksen tavoitteena on luoda osallistavaa ja inklusiivista toimintaa, joka kutsuu kuulijat mukaan yhteiseen luovaan tekemiseen. Vuolteenaho toimii tutkimuskonserteissa improvisoivana laulajana ja fasilitoi konsertin kulkua yleisön kanssa vuorovaikutuksessa. Konserteissa yleisö voi osallistua esimerkiksi laulamalla, soittamalla, tanssimalla, kirjoittamalla tai maalaamalla – tai vain kuuntelemalla. Tutkimus laajentaa konsertin määrittelyä ja avaa uusia käytäntöjä yhteiseen taiteentekemiseen ja yleisötyöhön.
Sakari Tervo: Kehokumppanuus soitonopetuksessa, olemisen suhteita syventämässä (Tutkintosali)
Musiikillinen ilmaisu heijastaa ja rakentaa ihmisen suhdetta itseensä ja maailmaan. Puheenvuorossa esitellään kehokumppanuus -käsitettä, sen dialogista perustaa, sekä musiikillista ja monitaiteellista soveltamista opetukseen taidepedagogisen viuluopettajuuden näkökulmasta. Uuden taidepedagogiikan paradigmaa edustava taidepedagoginen viuluopettajuus ottaa kantaa musiikkikasvatuskeskusteluun.
Tiiu Hellsten: ”Kaksi työkalupakkia on parempi kuin yksi” – Kaksoiskelpoiset musiikinopettajat tulevaisuuden peruskoulussa (Jousisto)
Tutkin maisterintutkielmassani kaksoiskelpoisten musiikin- ja luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia heidän kaksoiskelpoisuutensa merkityksestä tulevaisuuden peruskoulussa. Selvitin, miten opiskelijat kokevat hyvän musiikin opetuksen sekä heidän kelpoisuuksiensa toisiaan täydentämisen. Haastattelin tutkimusta varten kymmentä kaksoiskelpoisen LuoMus-koulutuksen opiskelijaa osana Jyväskylän yliopiston hanketta. Tutkimustulosten keskeisimpiä teemoja ovat; hyvä musiikinopetus, kelpoisuuksien toisiaan täydentäminen ja musiikin oppiaineen tulevaisuus. Opiskelijat korostivat osaavan opettajan roolia, mikä vaikutti myös heidän kokemuksiinsa omista alakoulun musiikintunneista. Kaksoiskelpoisen koulutukseen hakeutuessa mietittiin jo tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia, jossa luokanopettajan kelpoisuus nähtiin hyvin suuressa täydentävässä roolissa musiikinaineenopettajan kelpoisuuden rinnalla. Tutkielmani tarjoaa arvokasta tietoa musiikinopetuksen kehittämiseksi alakoulussa ja se tukee myös keskustelua kaksoiskelpoisuuden merkityksestä koulutuksessa.
Hanne Orrenmaa: Imagine – workshop (Tanssisali)
Imagine-workshopit ovat Nurmon lukion ja yläasteen musiikin lehtorin, FISME ry:n hallituslaisen Hanne Orrenmaan henkilökohtainen ihmisoikeus- ja hyväntekeväisyysprojekti. Orrenmaa on pitänyt viimeisen 9 vuoden aikana 82 ihmisoikeushenkistä Imagine-workshoppia yhteensä 36:ssa maassa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa, Australiassa, Oseaniassa ja Etelä-Amerikassa. Workshoppeihin on osallistunut noin 2300 ihmistä, jotka edustavat 62:tta eri kansallisuutta.
Tässä linkki ensimmäiseen Imagine World Tour -youtube-videoon, joka on kooste vuoden 2016 Imagine-workshopeista:
https://youtu.be/Z13WwXIpS08
Imagine workshop pidetään nyt ensimmäistä kertaa Mukaan!-päivillä. Työpajassa videoidaan Imagine-laulun kolmas säkeistö ja toinen kertosäkeistö. Video tulee myöhemmin osaksi Imagine World Tour Vol 6 -videota.