rating rating svg icon facebook facebook svg icon googleplus googleplus svg icon instagram instagram svg icon mail mail svg icon twitter twitter svg icon feed feed svg icon

12/14: Bonnin julistus

European Music Council (EMC) eli Euroopan musiikkineuvosto: Bonnin julistus

TAUSTA

Toukokuussa 2011 Euroopan musiikkineuvosto (EMC) kutsui musiikkikasvatuksen alan aktiivitoimijoita (1) keskustelemaan Unescon Soulin toimintasuunnitelmasta (Seoul Agenda, Goals for the Development of Arts Education) (2). Seminaarin päätarkoitus oli pohtia sitä, miten tämä asiakirja voitaisiin ottaa käyttöön eurooppalaisessa musiikkikasvatuksessa.

Bonnin julistus nostaa esiin eurooppalaisen musiikkikasvatuksen ydinasioita. Siinä tunnustetaan toissijaisuusperiaatteen olemassaolo ja haastetaan poliittiset päätöksentekijät paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla määrittelemään ne yhteiset toimintalinjat, jotka edistävät musiikkikasva- tusta sen kaikilla tasoilla ja ottamaan nämä linjaukset käyttöön. Seminaarin osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että 2000-luvulla on välttämätöntä ymmärtää musiikkikasvatuksen merkitys Euroopan yhteenkuuluvuudelle.

Soulin toimintasuunnitelmassa heijastuu vakaumus, […] jonka mukaan taidekasvatuksella on tärkeä rooli koulutusjärjestelmien rakenteellisessa muutoksessa. Koulutusjärjestelmät joutu- vat ponnistelemaan vastatakseen opiskelijoiden tarpeisiin nopeasti muuttuvassa maa- ilmassa, jolle tunnusomaisia ovat sekä merkittävät teknologiset edistysaskeleet että toisaalta syvään juurtunut sosiaalinen ja kulttuurinen epäoikeudenmukaisuus. Mukaan otetut […] teemat olivat rauha, kulttuuridiversiteetti ja kulttuurien välinen ym- märrys sekä luovan ja sopeutumiskykyisen työvoiman tarve jälkiteollisessa taloudessa. […] Taidekasvatuksella voi olla tärkeä rooli maailman sosiaalisten ja kulttuuristen haas- teiden ratkaisemisessa.

Soulin toimintasuunnitelma, johdanto

ALUKSI

Soulin toimintasuunnitelma kolme tavoitetta liittyvät kiinteästi toisiinsa ja ne kattavat taidekasvatuksen keskeiset näkökohdat. Bonnin julistuksessa näkyvät Soulin toimintasuunnitelman perusteet, ja se tarjoaa tulkintoja toimintasuunnitelman kolmelle tavoitteelle ja asettaa samalla omat painotuksensa eurooppalaiselle musiikkikasvatukselle.

______________________________

1) Paikalla oli yli 40 edustajaa eurooppalaisista musiikkikasvatuksen katto-organisaatioista. Osanottajilla oli laajaa kokemusta muodollisesta ja vapaasta musiikkikasvatuksesta useissa musiikin genreissä sekä pätevyyttä kansallisen ja Euroopan tason kulttuuri- ja koulutuspolitiikassa.

2) http://portal.unesco.org/culture/en/files/41117/12798106085Seoul_Agenda_Goals_for_the_Deve- lopment_of_Arts_Education.pdf/Seoul%2BAgenda_Goals%2Bfor%2Bthe%2BDevelopment%2Bof%- 2BArts%2BEducation.pdf

TAVOITE 1: SAATAVUUS

Taidekasvatuksen saatavuus on perustavanlaatuinen ja pysyvä osa korkeatasoista koulutuksen uudistamista

Tavoitteessa 1 keskitytään musiikkikasvatuksen saatavuuteen ja siihen, mitä vaatimuksia musiikkikas- vatuksessa käytettäville tiloille asetetaan, sekä pohditaan, vastaavatko ne opiskelijoiden tarpeita ja onko kaikilla halukkailla pääsy musiikkikasvatuksen pariin.

Pääsy musiikkikasvatuksen pariin ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti musiikkitoimintaan on ihmis- oikeus, joka tulee Euroopassa taata kaikenikäisille ihmisille heidän taustastaan riippumatta niin, että kaikilla kansalaisilla on vapaa oikeus ilmaista itseään taiteellisesti. Tämä vaatimus on sopusoinnussa Kansainvälisen musiikkineuvoston (IMC) viiden musiikkioikeuden (3) kanssa. Siksi:

  • Musiikkikasvatuksen tulee olla jatkuva prosessi syntymästä lapsuuden kautta aikuisuuteen.
  • Musiikinopetuksen tulee olla pakollinen osa opetussuunnitelmaa kaikissa eurooppalaisissa kouluissa.
  • Vapaan musiikkikoulutuksen tarjonta tulee tuoda esiin ja varmistaa sen entistä parempi näkyvyys. 
Musiikkikasvatusta tulee antaa monenlaisissa yhteyksissä, jotta sen piiriin saataisiin mahdollisimman paljon ihmisiä. Muodollisia ja vapaamuotoisia menetelmiä tulee käyttää yleissivistävissä kouluissa, erityisissä musiikki- ja taideoppilaitoksissa sekä paikallisissa yhteisöissä ja erilaisissa ei-taiteellisissa yhteyksissä – esimerkiksi liike-elämässä, teollisuudessa ja sosiaalityössä.
  • Mahdollisuuksia ja rakenteita on luotava, mutta myös esteitä on poistettava, jotta kenen tahansa iästä tai sosiaalisesta asemasta riippumatta olisi mahdollista saada musiikin opetusta ja osallistua aktiivisesti musiikin tekemiseen.
  • Musiikkikasvatuksen pitää heijastaa yhteiskuntamme moninaisuutta sekä hyödyntää yhteiskun- nallista ja teknologista kehitystä.
  • On luotava sekä poikkitaiteellisia että taiteellista ja ei-taiteellista toimintaa yhdistäviä hankkeita.

______________________________

3) Viisi musiikkioikeutta:

Jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus

  • ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin,
  • oppia musiikin ilmaisua ja taitoja sekä
  • osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.

​Musiikin tekijällä ja esittäjällä on oikeus

  • asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa sekä
  • saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.

TAVOITE 2: LAATU

Taidekasvatuksen toiminnan ja ohjelmien sekä niiden toteutuksen korkea laatu

Tässä tavoitteessa keskitytään musiikkikoulutuksen korkean laadun saavuttamisen perusedellytyksiin ja tarkastellaan, miten opettajankoulutuslaitokset ja opettajat itse täyttävät nämä laatuvaatimukset. Musiikinopettajiin luetaan varsinaiset musiikinopettajat sekä yleisopettajat muodollisessa ja vapaas- sa musiikkikasvatuksessa. Korkeatasoinen musiikinopetus vaikuttaa myönteisesti yksilön kehitykseen. Siksi:

  • Osaavien musiikinopettajien tulee olla mukana varhaisvaiheesta (jo ennen lastentarha- ja esikouluvaihetta) lähtien kaikissa elinikäisen oppimisen vaiheissa.
  • Kaikkien musiikin opetusta antavien muusikkojen tulee saada pedagogiikan opetusta, joka tarjoaa heille tarvittavat teoreettiset, käytännölliset ja sosiaaliset valmiudet. Ihanneta- pauksessa tämä sisältyisi pakollisena muusikon ammattikoulutukseen. Vastaavasti kaikkien koulutuksen ammattilaisten tulisi saada musiikkikoulutusta voidakseen ymmärtää musiikin arvon.
  • Musiikinopettajien koulutus:
    • Opettajankoulutus on ajanmukaistettava niin, että sen myötä opettajat saavat käyttöönsä uusimmat menetelmät ja välineet.
    • Opetusohjelmien uudistamisessa tulisi hyödyntää musiikinopettajien koulu- tuksen oppimistuloksia
    • Musiikinopettajien ja musiikkikasvattajien asemaa on parannettava.
  • Kaikille musiikinopettajille on tarjottava ammatillisia kehittymismahdollisuuksia.
  • Laadukkaat arviointimenetelmät pitää asettaa musiikinopetuksen kaikille tasoille (kor- kea-aste, toinen aste, yleissivistävien koulujen musiikinopetus, lakisääteinen taiteen pe- rusopetus ja vapaa sivistystyö), jotta varmistettaisiin erilaisia oppijoita innostavan inno- vatiivisen pedagogiikan kehittyminen. Näiden menetelmien tulisi sisältää oppitulosten ja opetuksen arviointikriteerit.
  • Erilaisiin koulutusmuotoihin soveltuvat laatukriteerit tulisi kehittää.
  • Yhteistyötä muodollista koulutusta tarjoavien oppilaitosten ja vapaamuotoisten musiikin opetuksen muotojen kesken tulisi lisätä esimerkiksi rohkaisemalla muusikkojen ja opetta- jien välisiin kumppanuuksiin.
  • Parhaiden käytäntöjen leviämistä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tulee edistää

______________________________

4) Oppimistuloksista korkea-asteen musiikinopetuksessa ks. AEC:n tutkimukset: http://www.bolog-naand-music.org/home.asp?id=1769&lang=en Oppimistuloksista musiikin opettajien koulutuksessa ks. meNetin oppimistulokset: http://www. eas-music.org/en/activities/publications/policy-papers/

TAVOITE 3: SOSIAALISET JA KULTTUURISET HAASTEET

Taidekasvatuksen periaatteita ja käytäntöjä sovelletaan nyky-yhteiskunnan sosiaalisten ja kulttuu- risten haasteiden ratkaisemisessa

Tämä tavoite heijastelee yksilön ja yhteiskunnan keskinäistä riippuvuutta. Se keskittyy musiikin ja mu- siikkikasvatuksen sisäisiin ja ulkoisiin arvoihin ja korostaa musiikin mahdollisuuksia sosiaalisen vas- tuun toteuttamisessa ja kulttuurienvälisessä dialogissa.

Kulttuuridiversiteetti on todellisuutta kaikissa Euroopan maissa. Moninaisuuden ja kulttuurienvälisen keskustelun edistäminen edellyttää kaikenlaisen musiikkikulttuurin huomioon ottamista tasa-arvoisesti. Musiikin arvo pitää tunnustaa. Musiikki on vahva väline niiden osallistamisessa, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet ulkopuolelle (sukupuoli, ikä, sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset yms. syyt), ja se voi olla keino rakentaa siltoja ja vastata eurooppalaisen yhteiskunnan sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin. Siksi:

  • Musiikkikasvatuksen tulee olla sisältövetoista ja siinä tulee ottaa huomioon yhteiskunnalli- set muutokset.
  • Kulttuurien välisen ja sosiokulttuurisen valmennuksen (henkilökohtainen ja ryhmämuotoinen) tulee sisältyä kaikkien muusikkojen ja musiikinopettajien koulutukseen kaikilla tasoilla. Muilla aloilla työskentelevien tulisi myös saada musiikkikoulutusta, jotta poikkitaiteellista toimintaa voitaisiin edistää. Heidän on altistuttava musiikille voidakseen täysin ymmärtää sen arvon.
  • Sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin on tartuttava eri taiteenalojen toimesta, ja yhteistyötä kulttuuri- ja kasvatusalan sekä muiden sektoreiden kesken tulee vahvistaa.
  • Osallistamisen ja laadun ristiriitaa koskeva keskustelu on avattava. On tärkeää määritellä musiikkihankkeen tavoitteet sen sosiaalisten vaikutusten osalta ja osoittaa sen päämäärät ja toivotut tulokset.
  • Muodollista koulutusta antavien oppilaitosten ja vapaan koulutuksen järjestäjien tulisi lisätä sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on sosiaalisten ja kulttuuristen haasteiden kohtaaminen ja ratkaiseminen.
  • Voidakseen reagoida uusimpiin suuntauksiin ja pysyäkseen ajan tasalla muodollista ja vapaata musiikinopetusta tarjoavilla oppilaitoksilla tulisi olla käytettävissään asianmukaiset välineet, digitaalinen tekniikka ja musiikkiteknologia mukaan lukien.
  • Tutkimus ja hyvät käytänteet on julkistettava, jotta voidaan osoittaa musiikkikasvatuksen tärkeä rooli yksilöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen haasteiden kohtaamisessa.

Suosituksia poliittisille päätöksentekijöille paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla

Hallitusten ja lainsäädännön tulee tukea ja ylläpitää

  • musiikinopetuksen yleistä ja tasa-arvoista saatavuutta kaikille (5);
  • muodollista ja vapaata musiikkikasvatusta, sillä kulttuurinen monimuotoisuus ja osallistava musiikkikasvatus ovat olennaisen tärkeitä oppimisen onnistumisessa;
  • julkista rahoitusta muodolliselle ja vapaalle musiikinopetukselle, jotta varmistetaan musiik- kikasvatuksen saatavuus kaikille;
  • kohtuuhintaisen musiikkikoulutuksen saatavuus kaikille yhteiskuntaluokille elitismin välttä- miseksi esimerkiksi tarjoamalla apurahoja;
  • oppimisen monimuotoisuutta, jonka lähtökohtana on ammattimaisesti toteutettu musiikin opetuksen tarjonta kaikille;
  • riittävä rahoitus asianmukaisen, korkealuokkaisen ja ajanmukaisen opettajankoulutuksen järjestämiseksi;
  • musiikinopettajan koulutuksen laatua. Jos musiikkikasvatus otetaan vakavasti, opettajilla on oltava riittävä musiikkikoulutus;
  • musiikkikasvattajien jatkuva ammatillinen koulutus, ammattitutkinnon jälkeinen jatkokoulu- tus mukaan lukien;
  • riittävää rahoitusta sekä musiikin sosiaalisia etuja korostaville hankkeille että hankkeille, jotka tukevat perinteistä musiikkikasvatusta;
  • pitkäjänteistä rahoitusta ja lainsäädäntöä laadun takaamiseksi ja arvioimiseksi, sillä niiden myötä saadaan arvokasta tietoa musiikkikasvatuksen sosiaalisista vaikutuksista;
  • monialaista rahoitusta yhteishankkeille esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalisektorin ja kehityshankkeiden alueilla;
  • pitkäjänteisyyttä julkiseen rahoitukseen ja tasapainoa pitkäkestoisen rakenteellisen rahoituksen ja lyhytkestoisen hankerahoituksen kesken; tämä sisältää perusrahoituksen musiikkialan ja -koulutuksen toimijoille.

______________________________

5) amatööreistä ammattilaisiin, iästä, sukupuolesta, maantieteellisistä tai sosiaalisista olosuhteista riippumatta.