Uudistuva musiikkikasvatus, toimijuus ja tasa-arvo -seminaari
25.11.2016 Musiikkitalo, Helsinki
Suomen musiikkikasvatusseura – Fisme ry ja ArtsEqual /Taideyliopisto
Fismen ja Taideyliopiston Arts Equal -hankkeen Uudistuva musiikkikasvatus, toimijuus ja tasa-arvo -seminaari järjestettiin Musiikkitalolla Helsingissä perjantaina 25.11. Runsaslukuinen yleisö sai viettää mielenkiintoisen ja antoisan päivän kuullen ArtsEqual -hankkeen tiimoilla tehtävästä musiikkikasvatus- ja tutkimustyöstä. Päivän aikana tutustuttiin innostaviin esimerkkeihin uudistuvasta musiikkikasvatuksesta ja kuultiin tasa-arvokysymyksiä esiin nostavista tutkimushankkeista. Seminaarin päätteeksi keskusteltiin säveltämisen pedagogiikasta uuden kirjan julkistamisen merkeissä. Mainiot musiikkiesitykset siivittivät päivää. Seminaarin moderoijana toimi Tuulikki Laes.
Mikä on ArtsEqual?
Taideyliopistossa käynnistyi 2015 laaja tutkimushanke ArtsEqual. Tarve tutkia taiteiden, taidekasvatuksen, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen monimutkaisia vuorovaikutussuhteita on yksi hankkeen lähtökohdista. Taideyliopiston vararehtorin, professori Lauri Väkevän mukaan hankkeessa pyritään ajattelemaan uusin tavoin taiteiden roolia yhteiskunnassa ja kysytään: Entä jos ymmärtäisimme taiteen julkisena palveluna tasa-arvon lähtökohdista? Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa mukana yhteensä 70 tutkijaa. He toimivat kuudessa eri tutkimusryhmässä, joista seminaarissa oli esillä kaksi: taiteen perusopetusta tarkasteleva Arts Education for All ja koulun taidekasvatukseen keskittyvä Arts@School.
Esimerkkejä uudistuvasta musiikkikasvatuksesta
Yhtenä ArtsEqualin tehtävänä on tehdä näkyväksi erilaisia musiikkikasvatuksen hyviä ja tasa-arvoa tuottavia käytäntöjä. Esimerkkeinä näistä tuotiin seminaarissa esiin nuorten musiikin harrastamista tukeva Floora-hanke ja aikuisten harrastajien yhteismusisointia mahdollistava Amore Musica Collegium.
Viulupedagogi Päivi Rechardt kertoi, että vuonna 2014 käynnistyneen Floora-hankkeen tavoitteena on luoda musiikin harrastusmahdollisuuksia eri syistä katveeseen jääneille lapsille ja nuorille. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen ja musiikkioppilaitosten kanssa. Opiskelu on oppilaille ilmaista, ja he saavat myös soittimen käyttöönsä. Idean äiti Rechardt kertoi, että mukana hankkeessa on tällä hetkellä 120 lasta ja nuorta. He opiskelevat 19 musiikkiopistossa pääkaupunkiseudulla, Kotkassa, Kouvolassa, Pietarsaaressa ja Mikkelissä. Rechardtin mukaan tavoitteena on rakentaa hankkeen myötä pysyvää, laadukasta ja pitkäjänteistä musiikkikasvatustoimintaa. Lue Opettaja-lehden artikkeli hankkeesta.
Amore Musica Collegium puolestaan edistää aikuisten matalan kynnyksen yhteismusisointiharrastusta. Seminaarissa kuultiin sekä seniorien barokkityöpajan yhtye Amore Classicoa että Amore Barocco -orkesteria. Lisäksi yhdistyksessä on käynnistynyt kansanmusiikkiyhtye Amore etno. ”Yhdessä soittaminen on tärkeää ja tarjoaa upeita kokemuksia”, kiteytti Amore Classicoa esitellyt Vuokko Hosia. ”On hienoa saada uusia ystäviä ja uutta elämään.”
ArtsEqual tutkii kouluissa ja musiikkioppilaitoksissa
Fisme-päivässä saatiin kuulumisia kahdesta meneillään olevasta ArtsEqual -hankkeen tutkimusprojektista. Professori Eeva Anttila kertoi johtamansa ryhmän koulututkimuksesta, jossa tarkastellaan musiikin, liikkeen ja tanssin vaikutuksia lasten akateemisiin taitoihin. Tutkijat ovat mukana koulun arjessa ohjaten sekä oppilaita että opettajia erilaisin musiikki-, musiikkiliikunta- ja liiketuokioin. Tavoitteena on selvittää, voidaanko tällaisella toiminnalla edistää lasten yleisiä oppimisvalmiuksia.
Taiteen perusopetukseen keskittyvän Arts Education for All – ryhmän yksi tarkastelun kohteista on kieli- ja kulttuurivähemmistöjen mahdollisuus taideopetukseen. Tähän tematiikkaan pureutuivat tohtoritutkija Alexis Kallio ja projektitutkija Hilda Länsman. Taideperustaisen Sing it in sámi -tutkimuksen esittelyssä kuultiin tutkimuksesta paitsi puhuen myös Hilda Länsmanin joikaamana. Tutkimuksessa työskennellään saamelaisten taiteilijoiden kanssa ja kuunnellaan heidän kokemuksiaan taiteen perusopetuksessa opiskelusta ja taiteilijuudesta. Yhtenä perustavana huomiona tutkijat nostivat esiin, että saamen kielillä ei edelleenkään ole mahdollista saada opetusta taiteen perusopetuksen piirissä edes saamelaisten kotiseutualueella. Näin saamelaislapsi saattaa joutua opiskelemaan musiikkia jopa vasta kolmannella kielellään. Tehtävää yhdenvertaisuuden saralla siis vielä riittää, kuten FiSME:n puheenjohtaja Petri Aarnio esitystä kommentoidessaan totesi.
Säveltäjyyden jäljillä – musiikintekijät tulevaisuuden koulussa
Iltapäivä Musiikkitalolla huipentui paneelikeskusteluun säveltämisen pedagogiikasta. Ajankohtaisempaa aihetta suomalaisessa musiikkikasvatuksessa tällä hetkellä tuskin on. Luova tuottaminen on nostettu yhä tärkeämpään rooliin perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa ja sille annetaan myös painoa juuri (15.12.2016-9.1.2017) kaikkien kommentoitavissa olevissa Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman musiikin perusteluonnoksissa. Opettajankouluttajat ja täydennyskoulutus ovat jo heränneet vastaamaan pedagogiikan kehittämisen tarpeeseen.
Paneelikeskustelun perustana oli tutkijatohtori Heidi Partin ja musiikkitoimittaja Anu Aholan kirja Säveltäjyyden jäljillä – musiikintekijät tulevaisuuden koulussa. Kirjoittajat haluavat kirjallaan haastaa pohtimaan, voiko kuka tahansa oppia säveltämään ja millaista säveltäminen luokkahuoneessa voisi olla. Keskustelemassa olivat kirjoittajien lisäksi tuottaja/lauluntekijä Jukka Immonen, musiikin lehtori Tuomas Sidoroff ja musiikin tohtori Anna Kuoppamäki. Lasten ääni oli mukana Niinistön koulun oppilaiden/ säveltäjien videotervehdyksenä.
Partin ja Aholan kirja nostaa esiin Teoston toteuttaman Koulujen BiisiPumppu -projektin, joka toteutettiin 12 koulussa lukuvuonna 2013–2014. Biisipumpussa kukin koulu sai tuekseen omat musiikintekijäkumminsa, jotka vierailivat kouluissa innostamassa ja ohjaamassa lapsia ja nuoria oman musiikin tekemiseen. Sävellyksiä tehtiin ryhmätyönä, ”kimppakirjoittaen”, kuten valtaosa populaarimusiikin kappaleista tällä hetkellä tehdään. Silloin syntyy jotain, mitä kukaan ei olisi yksin saanut aikaiseksi, totesi paneelissa Jukka Immonen, yksi BiisiPumpun kummeista. Immonen kuvaili oman tehtävänsä olleen ensisijaisesti auttaa ryhmää biisin tekemisessä alentamalla säveltämään ryhtymisen rimaa. Aloittamisen pitää olla helppoa ja kivaa, hän korosti. Yksi Immosen kummiluokista oli Tuomas Sidoroffin luokka. Sidoroff kuvaili projektin aikana huomanneensa, kuinka säveltäminen voi avata oppilaille aivan uusia ilmaisun kanavia ja yllättyneensä siitä, kuinka hienoja ajatuksia säveltävillä oppilailla oli.
Anna Kuoppamäki toi paneeliin musiikkiopiston opettajan näkökulman. Hänelle säveltäminen on keskeinen ja luonteva osa sekä laulun- että musiikin perusteiden opetusta. Säveltäen on mahdollista tutkia ja testata musiikillisia ilmiöitä. Lapsille yhdessä säveltäminen tarjoaa mahdollisuuksia yhtäältä vertaisoppimiseen ja toisaalta oman äänen etsimiseen. Opettajalle haaste Kuoppamäen mukaan on ennen kaikkea prosessin epävarmuuden sietäminen.
Lataa Partin ja Aholan kirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/169020
Innostavan ja myönteisen seminaaripäivän suola olivat musiikkiesitykset. Erityisen lämpimän vastaanoton saivat Floora-hankkeen ja Resonaarin muusikot.
Lämmin kiitos esiintyjät, Fisme ja ArtsEqual!
Minna Muukkonen, Yliopistonlehtori / Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
KUVAT: Kalle Kallio
Videomateriaalia seminaarista:
Resonaarigroup: https://www.youtube.com/watch?v=lmh4h6WvnGU
Floora-Hanke: https://www.youtube.com/watch?v=sSa-Ef7SkiQ
Amore Musica: https://www.youtube.com/watch?v=KqmJJoT8uDc
Koko seminaari: https://www.youtube.com/watch?v=xsFAqz2vKUw
