Ilmoittautuminen tapahtumaan Lappia-talon aulassa.

Mirkka Paajanen, laulu ja viulu – Luis Herrero, laulu, haitari ja basso – Peter Engberg, kielisoittimet – Aarne Riikonen, lyömäsoittimet Mirkka & Luis on lastenmusiikkiyhtye, joka valittiin Lastenmusiikkigaalassa Vuoden tulokkaaksi syksyllä 2019. Yhtyettä on kiitelty korkeatasoisesta musiikista ja tarkkanäköisistä tarinoista, joissa perehdytään lapsia ja nuoria koskettaviin asioihin huumoria ja leikkisyyttä unohtamatta.  Mirkka Paajanen on tehnyt lukuisia lauluja Suomen eturivin artisteille. Konserttien kappaleet on räätälöity lapsia ja nuoria ajatellen, sekä heidän itsensä että heidän opettajiensa ja vanhempiensa kertomien ajatusten pohjalta. Konserttiin osallistuu mukapäivien väen lisäksi lapsiryhmiä lähialueelta! Konsertti järjestetään yhteistyössä Konserttikeskuksen kanssa  

Lapin yliopiston harjoittelukoulun kuoro, noin 80 oppilasta, esiintyy Lappia-talon ala-aulassa ensimmäisessä kerroksessa. Kuoroa johtaa Paula Nikkilä-Rautajoki.

Mukaan! -päivien avajaispuheen pitää Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Tervetuliaissanat lausuvat FiSMEn puheenjohtaja Suvi Saarikallio ja Lapin musiikki- ja tanssiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat. Lapin musiikki- ja tanssiopiston tanssioppilaat esittävät: Porosteppi, koreografia: Virpi Wirlander-Asplund, säveltäjä: Andrew Lloyd Webber, Variatio musikaalista Song and Dance. Soili Perkiön säveltämän ja Eppu Nuotion sanoittaman ”Tonttuja joo” esittävät vuonna 2023 syntyneet vauvamuskarilaiset ja 6 -vuotiaiden lastentanssiryhmä.

Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Lauri Väkevä, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dosentti Mirja Hiltunen ja Oulun ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikön tanssin lehtori Petri Kauppinen keskustelevat miten eri taiteet kohtaavat.

Lounastauko, ruokaa tarjolla kellariravintola Saivossa. (Huom. lounas tarjolla vain etukäteen lounaslipun lunastaneille.)

”Nää kappaleet menee ihan suoraan mun sieluun!” Pianonsoiton lehtori Maiju Roine esittelee Lapin musiikki- ja tanssiopiston piano-oppilaiden kanssa uuden nuottijulkaisunsa Sateenkaaret - 15 pianokappaletta nuorille soittajille (Sulasol, 2022). Oppilaat esittävät konsertissa kaikki vihkon kappaleet, ja säveltäjä kertoo niiden pedagogisista näkökohdista.

STOPP ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 16.11. klo 13 Lapin musiikki- ja tanssiopiston tiloissa Rovaniemellä sekä Teamsin välityksellä. Virallinen kokouskutsu liitteineen lähetetään jäsenoppilaitosten yhteyshenkilöille viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.

Sillanrakennusta yli hallinnollisten siilojen Puheenjohtaja Juha Järvinen, Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä Musiikista merkityksiä ja mahdollisuuksia – musiikkikasvatus ja osallisuuden kokemukset Yliopettaja Laura Huhtinen-Hilden, Metropolia Ammattikorkeakoulu Miten hyvinvointi on läsnä musiikin koulutuksessa? Case Suomalainen Musiikkikampus Koulutuspäällikkö Jarmo Kivelä, Gradia Jyväskylä Viitearkkitehtuurityö taiteen perusopetuksen pedagogisen ja strategisen laatutyön lähtökohtana Opetusneuvos Alma Muukka-Marjovuo, Opetushallitus Musiikin lukiodiplomi valtakunnallisen kehittämistehtävän näkökulmasta Musiikinopettaja Reijo Aittakumpu, Sibelius lukio

Rakennetaan musiikkivisa. Kahoot!-ympäristö on monille tuttu mutta ei suinkaan ainoa alusta, jolle voidaan rakentaa kysymyssarjoja. Tässä työpajassa opiskellaan Blooket- ja Quizizz-alustojen monipuolista käyttöä ja rakennetaan kummassakin jokin käyttökelpoinen visa. Mieti jo valmiiksi jotain visailtavaa. Työpajassa tarvitaan tietokone tai tabletti.

Kun laulamme, soitamme tai tanssimme yhdessä, tahdistumme toisiimme niin musiikillisesti kuin sosiaalisestikin. Tahdistumisen kokemuksen ytimessä koemme kuulumista, läsnäoloa ja turvaa, mikä tekee meidät näkyväksi paitsi itsellemme, mutta myös muille. Työpajassa koemme ja tarkastelemme tahdistumisen mahdollisuuksia ryhmän toimintana ja pedagogisena työvälineenä. Työpajan vetäjät Eveliina Stolp, Rita Mustonen ja Matias Hämäläinen työskentelevät Jyväskylän yliopistossa Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella, sekä osana Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä.

KAHVIKONSERTTI klo 15.00-15.30 teatterin aulassa, esiintyjinä Rovala-opiston pop & rock -linjan oppilaat Vesa Norvannon johdolla.

Musiikkikasvatuksen professorit Marja-Leena Juntunen ja Heidi Partti tarkastelevat musiikkikasvatusalalla tapahtuvia ajankohtaisia siirtymiä, kehityssuuntia ja käytäntöjen tavoitteita. Millä tavoin musiikkikasvatus voisi olla osa ratkaisua aikamme haasteisiin, kuten ekologisiin kriiseihin? Entä kuinka musiikkikasvatus voi olla luomassa tiloja, jotka tukevat osallisuutta ja joissa on mahdollista rakentaa kestävää hyvinvointia ja ylläpitää luottamusta tulevaan epävarmuuden aikakaudella? Luento perustuu puhujien toimittamaan Musiikkikasvatus muutoksessa -kokoomateokseen, jonka 23 lukua maalaavat kokonaiskuvaa alan ajankohtaisista muutoksista. Luento on teoksen julkistamistilaisuus.

Keholla johtaen - kohtaamisia taideoppilaitoksen johtamistyössä, Katja Köngäs Luennon aihe pohjautuu työn alla olevaan väitöstutkimukseen, joka käsittelee taiteen perusoppilaitoksissa työskentelevien tanssioppilaitosten rehtoreiden urapolkuja. Artikkeliväitöskirjan kolmannen osatutkimuksen aihe pureutuu johtamistyöhön taiteen perusoppilaitoksissa ja tuo osaltaan esille johtamistyön näkökulmia vähän tutkitusta aiheesta. Katja Köngäs on tanssikoulu Hurja Piruetin perustaja ja taiteellisesta toiminnasta vastaava. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus lasten, nuorten ja aikuisten sekä erityisryhmien opettamisesta.

Muha ja verkkosivut. Työpajassa kartoitetaan verkossa olevia sivustoja, jotka tukevat muha-opintoja. Omat vinkit ovat tervetulleita. Työpajassa tarvitaan tietokone tai tabletti.

Tervetuloa yleisökierrokselle Rovaniemen teatterin kulisseihin!

Ajankohtaista tietoa alamme tutkimuksesta: 5min pikaesitelmät ja tutustumista tutkimusten tekijöihin posterinäyttelyssä kierrellen. Torstaina esittelyssä: Siiri Ahtola, Itä-Suomen yliopisto: Luovuus ja teknologia suomalaisessa musiikinopetuksessa. Missä roolissa musiikin luovat tehtävät sekä teknologia ovat musiikinopetuksessa ja kuinka pandemia-aika vaikutti musiikinopetuksen käytänteisiin? Pirkko Paananen, Marja Ervasti & Kaisa Nissi, Oulun yliopisto: Puhalletaan yhteen: Ammattisäveltäjien, yliopiston musiikinopettajakoulutuksen ja musiikkiluokan yhteisöllinen säveltämisprojekti. Sävellyspedagoginen koulutusmalli, jonka tavoitteena oli edistää osallisuutta musiikin luovaan tekijyyteen ja kehittää sävellyspedagogiikkaa. Tua Hakanpää, Marja Ervasti & Pirkko Paananen, Oulun yliopisto: Merkitykselliset äänikokemukset. Opettajaksi opiskelevien musiikkikasvatuksen opintoihin liittyvät opintojaksot, joiden osaamistavoitteena on musiikin merkitys kulttuuriin sidottuna, ajallisesti ja paikallisesti muuntuvana ilmiönä. Ulla Hairo-Lax, Vantaan musiikkiopisto: Värinää varhaiskasvatuksessa - taiteen perusopetusta päiväkodeissa. Hankkeen perusajatuksena oli kehittää pedagogista toimintaa päiväkotikontekstissa. Eeva Siljamäki, Jyväskylän yliopisto: Improvisaatio muutosvoimana kohti turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa kouluyhteisöä. Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittäminen saavutettavan musiikillisen kehittymisen, hyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen kasvun, sekä laajemmin sosiaalisen kestävyyden rakentumisen näkökulmasta. Nina Jokela, Katja Sutela, Jussi Jaako & Pietu…

Read more

Minun ääneni -hanke, Maija Halme ja Kaisa Tienvieri Mielimusiikki kuntouttaa - musiikkipedagogiikan mahdollisuudet ikäihmisten elämässä." Musiikilla on lukuisia hyvinvointivaikutuksia ja sitä voidaan hyödyntää erityisesti muistisairauden ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksen tukena. Pirkanmaalainen Minun ääneni -hanke vie musiikin terveysvaikutusten tutkimustietoa käytäntöön musiikkikuntoutuksen ryhmissä ja koulutuksissa. Minun ääneni -esittelyn aikana  tutustutaan ikäihmisten kuntoutuksessa käytettäviin harjoitteisiin ja toiminnan taustalla vaikuttaviin asioihin hankkeen kuoronjohtajien, Maija Halmeen ja Kaisa Tienvieren johdolla.

Reijo Aittakumpu on helsinkiläinen musiikinopettaja ja kuoronjohtaja, joka työskentelee tällä hetkellä Sibelius-lukiossa. Lumoke-bändipedagogiikan työpajassa tutustutaan käytännönläheisesti Lumoke-verkkoalustan materiaaleihin lukioiden yhteismusisointiopetuksen tukena.

Kolme taiteenlajia yhdistää voimansa ja tuo näyttämölle oman Pähkinänsärkijänsä! Lapin musiikki- ja tanssiopiston ja Rovaniemen kuvataidekoulun Pähkinänsärkijä vie Klara-tytön kauniiseen – mutta paikoin jännittäväänkin – seikkailuun, jossa päästään ihastelemaan niin Makeismetsää kuin revontuliakin. Luvassa on iki-ihania Tšaikovskin säveliä unohtamatta uusia sointuja, joita kuullaan Lapin musiikki- ja tanssiopiston musiikin opiskelijoiden tulkitsemina. Lapin musiikki- ja tanssiopiston tanssioppilaat tuovat näyttämölle uusia, juuri heille suunniteltuja koreografiota, joihin tunnelmaa luovat Rovaniemen kuvataidekoululaisten kuvitukset. Koko seikkailun ohjaa onnelliseen loppuun Hannu Friman! Rovaniemen Teatterin Tieva-sali. Liput 30€/20 € https://www.netticket.fi/

KAMARISINFONIAKONSERTTI V Focus Fagerlund John Storgårds, johtaja Niek de Groot, kontrabasso Bedřich Smetana: Alkusoitto oopperasta Myyty morsian (sov. kamariorkesterille David Matthews; sovitus e.k.Suomessa) Sebastian Fagerlund: Kontrabassokonsertto Arcantio (KANTAESITYS / WORLD PREMIERE) ~~~~~~~~ T A U K O ~~~~~~~~ Sebastian Fagerlund: Sky II (revidoidun version kantaesitys; world premiere of revised version) Felix Mendelssohn Bartholdy: Alkusoitto musiikista näytelmään Kesäyön unelma (William Shakespeare) (sov. kamariorkesterille David Matthews; sovitus e.k.Suomessa) (Photo: Simon van Boxtel)

Avajaisjamien rennossa tunnelmassa voit nauttia muiden esityksistä tai tulla oman soittimesi kanssa mukaan! Anniskeluoikeudet. Valomerkki 01.30.

Ilmoittautuminen tapahtumaan. Photo: Elli Alasaari

Antti Paalanen (haitari ja laulu), Samuli Volanto (äänitekniikka) Hullu haitari, hullumpi mies, vaiko toisinpäin? Tässä esityksessä otetaan mittaa haitarin palkeen elastisuudesta, lattian kestävyydestä, sekä melun ja örinän voimasta. Lavalla istuskelee haitarinsa kanssa lempeä, mutta äänekäs shamanistinen hahmo, joka takoo jalallaan lattiasta biitit paljetta repien, loihtii ilmoille mieleenpainuvia melodioita sekä laulelee ja kertoilee tarinoita örisevällä mörön äänellään. Kappaleet ovat itsetehtyjä, ja niissä on ripaus pelimannimusiikkia, heavyä, teknoa ja elektroniikkaa. Konserttiin osallistuu mukapäivien väen lisäksi koululaisia lähikouluilta! Konsertti järjestetään yhteistyössä Konserttikeskuksen kanssa.  

Tutustumme uusiin lasten virsiin laulaen, leikkien ja soittaen.

Tarkastelen puheenvuorossani leikillisyyden ja musiikin yhtymäkohtia lasten ja aikuisten näkökulmasta. Kun tavoitteena on lasten musiikillisen kiinnostuksen, innostuksen ja kokeilunhalun vahvistaminen, niin miten aikuiset ja lasten toimintaympäristöt voivat tukea tätä tavoitetta?  Kysynkin, että millaisia leikillisiä affordansseja voimme tai meidän tulisi tarjota lapsille heidän musiikillisen polkunsa varrella. Puheenvuoro pohjautuu tutkimuksiin, joissa on määritelty leikillisyyttä ja analysoitu sitä kasvattajien pedagogisena osaamisena sekä lasten leikkitoiminnassa. Toivon, että puheenvuoro herättää ajatuksia ja keskustelua musiikkipedagogiikan tutkijoissa, kasvattajissa ja muissa toimijoissa.

Turva on kokemus, ei ajatus. Se on paitsi oppimisen, myös levon, leikin ja luovuuden elinehto. Turvan kokemuksen vahvistaminen kasvatustyössä vaatii taitoa luoda ympärilleen myötätunnon ja autenttisen ylpeyden kulttuuria. Tässä kehollisuus on merkittävässä roolissa. Psykologinen turvallisuus on vastavoima virheiden ja häpeän pelolle sekä suorituskeskeisyydelle. Meistä voi tulla suuria, kun meillä on lupa olla riittävän pieniä.

Lounastauko, ruokaa tarjolla kellariravintola Saivossa. (Huom. lounas tarjolla vain etukäteen lounaslipun lunastaneille.)

Edinburghin yliopiston musiikkipsykologian ja improvisaation professori Raymond MacDonald tarkastelee mistä terve musiikillinen identiteetti muodostuu ja mitä tämä tarkoittaa musiikkikasvatukselle. Healthy musical identities and new virtuosities This paper presents a new framework, New Musical Virtuosities, highlighting the development of healthy musical identities as an aim for music education. Previous accounts of musical virtuosity overemphasize instrumental mastery, and do not incorporate cultural and psychological variables that are crucially important for developing musical skills. The new framework includes social, creative, and technical virtuosities. The paper also proposes that participatory models of research and decolonisation agendas, which include all stakeholders involved in music education, are incorporated into future research. Healthy musical identities, integrating new musical virtuosities, can facilitate musical engagement across the life span. This presentation will also emphasise the importance of improvisation within educational contexts, showing how engaging with improvisation can help develop healthy musical identities. Raymond MacDonald is Professor of Music Psychology…

Read more

Tanssin merkitys kouluvalmiuden tukemisessa, Satu Posio. Luennon aihe pohjautuu opinnäytetyöhön (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2023), jossa tarkastellaan tanssin vaikutuksia esikouluikäisten lasten kouluvalmiuden kehittymisessä. Luento valottaa tanssin kiinnittymistä kolmeen kouluvalmiuden yksilöä koskevaan osatekijään – fyysiseen, kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kompetenssiin – ja tuo esille niitä tanssin keinoja, joilla esikouluikäisten kouluvalmiutta voidaan edistää.

Mika Jämsä on Kaustisen musiikkilukion musiikinopettaja, joka on jo usean vuoden ajan hyödyntänyt ukulelea monipuolisesti musiikinopetuksessa. Lumoke-ukuleletyöpajassa Mika opastaa meitä tuon pienen kielisoittimen saloihin.

Tervetuloa MunKuoron kuoropajaan! MunKuoro-toiminnan ”äiti” Mia Makaroff pitää puolen tunnin minikuoroharjoituksen, jossa esitellään tiivistetyssä tahdissa laulu-, kuoro- ja ryhmätaitojen harjoitteita, jotka sopivat alkeiskuorolle, mutta joita voi hyvin soveltaa myös pidemmällä olevissa kuoroissa. Pajan lopuksi Mia esittelee MunKuoro-verkoston aarrearkkua. MunKuoro-toimintaa organisoi Nuorten Kuoroliitto.

Helsingin yliopiston yliopistolehtori, kognitiotieteen tohtori Tanja Linnavalli kertoo, miten musiikki ja musiikkileikkikoulu vaikuttavat lapsen kehitykseen. Musiikkitoimintaan osallistuminen näyttää tukevan lapsen kehitystä myös muissa kuin musiikkiin liittyvissä taidoissa, ja esityksessä kerrotaan viime vuosina varhaiskasvatusikäisten lasten parissa tehdyistä tutkimuksista, joissa on nähty säännöllisen musiikkitoiminnan vahvistavan mm. lasten kielellisiä taitoja.

Luennossa käsitellään musiikin oppimisessa ilmeneviä oppimisen vaikeuksia erityisesti instrumenttipedagogiikan näkökulmasta, ryhmäopetusta ja musiikin hahmotusaineiden opetusta unohtamatta. Luento pohjautuu Nuottinuotta -oppaaseen, jossa käydään läpi erilaisia oppimisvaikeuksia ja oppimisen vaikeuksia teoriatasolla ja lukuisin käytännön esimerkein. Punaisena lankana on jokaisen oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen. Luento soveltuu sekä taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön että perusopetuksen ja lukion musiikinopettajille. Johanna Hasu on toiminut yli kaksikymmentä vuotta pianonsoiton opettajana suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa. Hänen väitöskirjansa (2017) käsitteli oppimisen vaikeuksia pianonsoiton opiskelussa. Hän on pitänyt koulutuksia erilaisista oppijoista ja oppimisen vaikeuksista musiikkioppilaitosten opettajille eri puolilla Suomea ja luennoi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Johdatus pedagogiikkaan -luentosarjassa. Tammikuussa 2023 ilmestyi ensimmäinen musiikinoppimisen vaikeuksia käsittelevä KUMMI-opas (Niilo Mäki Instituutti). Syksyllä 2023 häneltä ilmestyy kirja Kaikilla äänillä (Reuna), jossa käsitellään taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa oppilaslähtöisyyden näkökulmasta.

Mika Jämsä on Kaustisen musiikkilukion musiikinopettaja, joka on jo usean vuoden ajan hyödyntänyt ukulelea monipuolisesti musiikinopetuksessa. Lumoke-ukuleletyöpajassa Mika opastaa meitä tuon pienen kielisoittimen saloihin.

Kahvitauko

Suomalaisilla musiikinopettajilla on valtava tietämys ja kokemus erilaisista haastavista opetustilanteista. Tieto on kuitenkin hajallaan, tallessa jokaisen omassa työkalupakissa. Toisaalta työssä on saattanut tulla vastaan ongelma, johon ei ole ratkaisua. Työpajassa käydään keskustellen läpi arjen opetustyössä vastaan tulleita haasteita ja etsitään kysymyksiin vastauksia yhdessä. Keskustelua luotsaa ja  oman työkalupakkinsa sisällön avaa Johanna Hasu.

Laulupiirtäminen® on ilmaisun monia muotoja yhdistelevää musiikillista kuvataideleikkiä, jonka keskiössä piirrokset syntyvät kuin taianomaisesti laulaen ja laulun tukemana. Laulun ja piirtämisen lisäksi menetelmä koukuttaa keskittymään, kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä. Laulupiirtämisen osallistava toiminnallinen prosessi sekä yhdessä luotu visuaalinen maailma toimivat innostavana alustana niin leikille ja tarinoinnille kuin myös monenlaiselle oppimiselle. Laulupiirtämisen menetelmää käytetään laajasti mm. varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja erityisopetuksessa sekä kuntoutusmenetelmänä mm. puhe-, toiminta- ja musiikkiterapiassa. Menetelmä on innostava työtapa myös varhaisiän musiikkikasvatuksessa. Minna Lappalaisen (menetelmän kehittäjä, lastenmusiikintekijä, musiikkikasvatuskouluttaja) ohjaamassa työpajassa tutustumme laulupiirtämisen perusajatuksiin sekä sukellamme tarinalliseen seikkailuun yhteisellä isolla paperilla laulupiirtäen, leikkien ja liikkuen.

Kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen monipuoliset työtavat; sykkeen ja erilaisten rytmien kokemista leikkien, soittaen, liikkuen. Esa Lamponen on lastentarhaopettaja, musiikin varhaiskasvattaja ja Orff-kouluttaja. Toiminut kouluttajana mm. Opetushallituksen koulutuksissa, päiväkodeissa, kouluissa, Sibelius-Akatemiassa, konservatorioissa ja Avoimessa yliopistossa.

Ajankohtaista tietoa alamme tutkimuksesta: 5min pikaesitelmät ja tutustumista tutkimusten tekijöihin posterinäyttelyssä kierrellen. Perjantaina esittelyssä: Sari Lehmusketo, Lapin yliopisto: "Jokainen ihminen on laulun arvoinen". Varhaiskasvatuksen ammattilaisen laulaminen ja Matkalla laulun iloon -laulukoulutus. Jenni Rinne, Jyväskylän yliopisto: Perheen tuen merkitys lapsen soittoharrastuksessa. Perheiden roolin ja vanhempien tuen merkitys lapsen soittoharrastuksen kannalta suomalaisen taiteen perusopetuksen kontekstissa. Katja Sutela, Oulun yliopisto: ”Seurasimme, miten opettaja soitti iloisena pianoa” Viittomakieliset muistot kuurojen musiikin opetuksesta – puheopetuksesta inkluusioon. Täydentää suomalaisen musiikkikasvatuksen historiakuvaa, joka tähän asti on keskittynyt vain kuulevien musiikinopetukseen. Sini Saarinen, Jyväskylän yliopisto: Luovuuden kokemukset & merkitykset luovan työnohjauksen interventiossa. Tutkimukseni tarkoitus on ymmärtää yksilön luovuuden kokemuksia, ilmentämistä ja merkityksiä luovan työnohjauksen interventiossa. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa luovuuden toteutumisesta työnohjausprosessissa luovan TTM-menetelmän (Saarinen 2021)avulla, ja ymmärtää kokemuksen vaikutuksia yksilön työhyvinvointiin. (Jenni) Riikka Ahokas, Jyväskylän Yliopisto: Rytmiikan opiskelun vaikutusten tutkimus. Ajankohtaisinta kansainvälistä tutkimusta liittyen musiikillisen rytmin harjoittelun vaikutuksiin

Laulupiirtäminen® on ilmaisun monia muotoja yhdistelevää musiikillista kuvataideleikkiä, jonka keskiössä piirrokset syntyvät kuin taianomaisesti laulaen ja laulun tukemana. Laulun ja piirtämisen lisäksi menetelmä koukuttaa keskittymään, kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä. Laulupiirtämisen osallistava toiminnallinen prosessi sekä yhdessä luotu visuaalinen maailma toimivat innostavana alustana niin leikille ja tarinoinnille kuin myös monenlaiselle oppimiselle. Laulupiirtämisen menetelmää käytetään laajasti mm. varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja erityisopetuksessa sekä kuntoutusmenetelmänä mm. puhe-, toiminta- ja musiikkiterapiassa. Menetelmä on innostava työtapa myös varhaisiän musiikkikasvatuksessa. Minna Lappalaisen (menetelmän kehittäjä, lastenmusiikintekijä, musiikkikasvatuskouluttaja) ohjaamassa työpajassa tutustumme laulupiirtämisen perusajatuksiin sekä sukellamme tarinalliseen seikkailuun yhteisellä isolla paperilla laulupiirtäen, leikkien ja liikkuen.

Kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen monipuoliset työtavat; sykkeen ja erilaisten rytmien kokemista leikkien, soittaen, liikkuen. Esa Lamponen on lastentarhaopettaja, musiikin varhaiskasvattaja ja Orff-kouluttaja. Toiminut kouluttajana mm. Opetushallituksen koulutuksissa, päiväkodeissa, kouluissa, Sibelius-Akatemiassa, konservatorioissa ja Avoimessa yliopistossa.

SML:n ja STOPP:in yhteinen keskustelutilaisuus liittojen näkymistä.

Mikä on yhteissoittokantele? Voiko sitä soittaa ilman harjoittelua? Entä jos sitä soittaisi yhdessä urkujen kanssa? Ryhmäkokoa ei rajattu. Vapaa pääsy. Osallistavaan musiikkihetkeen johdattavat kanttori Joona Saraste ja varhaisiän musiikkikasvattaja Sanna Koivuranta-Virtanen

Musikaali yhdestä suomalaisen musiikkitaivaan kirkkaimmasta tähdestä. Rovaniemen Teatterin syksyn musikaali tuo näyttämölle suomalaisen musiikkimaailman yhden kirkkaimmista tähdistä: Kirill ”Kirka” Babitzinin! Tämä on tarina nuoresta miehestä, joka haaveili tähteydestä, menestyksestä ja rakkaudesta. Musikaali on kunnianosoitus Kirkan monipuolisuudelle, mutta näyttää hänet ennen kaikkea rock-tähtenä. Kirka lauloi itsensä suomalaisten sydämiin uniikilla äänellään ja karismallaan. Hän oli monipuolinen artisti, faniensa päiväunien kohde, arvostettu laulaja ja paheksuttu rokkari – kaiken tähteyden takana Kirka oli herkkä kollega, veli, poika, aviomies ja ystävä. Poikkeuksellisen energian omaavan Kirkan ura oli erityislaatuinen. Hän aloitti esiintymiset jo pikkupoikana laulaen ja hanuria soittaen. 11-vuotiaana alkoi bändiura ja ensimmäinen iso läpimurto tapahtui 17-vuotiaana. Hänestä tuli nopeasti superjulkkis, jota ympäröivät kirkuvat fanilaumat sekä liian lähelle tulevat paparazzit. Vaikka Kirka nousi hurjalla vauhdilla suomalaisen musiikkitaivaan ikoniksi, pienen Suomen ahtaat musiikkiraamit eivät antaneet Kirkalle mahdollisuutta tehdä sitä musiikkia, jota hän olisi itse eniten halunnut: rock, soul ja blues olivat hänelle sydämen asia. Mutta kaiken musiikin,…

Read more

Korundi Pe 17.11 klo 19 RESITAALIKONSERTTI IV La Folia Ismo Eskelinen, kitara Luys De Narváez (c.1500-1549) Alonso Mudarra (c.1510-1580) Federico Moreno Torroba (1891-1982) Sebastian Fagerlund (1972-) Timo Alakotila (1959-) Manuel Ponce (1882-1948) (Photo: Felix Broede)

Ilmoittautuminen tapahtumaan tapahtuu Lappia-talon aulassa. Photo: Elli Alasaari.

Muskaripellen matkassa-konsertin kappaleet vievät tarinoihin ja seikkailuihin. Laulut liikuttavat kehoa ja tunteita, kutsuvat liikkumaan ja musisoimaan, mutta myös hiljentymään musiikin kuunteluun. Maksuton konsertti edellyttää ennakkoilmoittautumisen osoitteessa: lappi.eepos.fi

Vuonna 2023 Ylen saamenkielisessä lastenohjelmassa Unna Junnássa ilmestyy 15 uutta musiikkijaksoa. Mukana on yhdeksän uunituoretta sävellystä, joiden takana ovat koltansaamenkielellä muusikko ja kielityöntekijä Anna Lumikivi, pohjoisaamenkielellä kulttuurialan ammattilainen Ulpu Mattus-Kumpunen ja inarinsaamenkielellä varhaiskasvattaja ja saamelaisen lastenkulttuurin kehittäjä Essi Morottaja. Menossa mukana myös sarjan taiteellinen johtaja Jessika Lampi. Onnistuneesta yhteistyöstä inspiroituneena käynnistimme Sävelsäteet-hankkeen, jonka tavoitteena on tarkastella ja kehittää saamelaisen varhaisiän musiikkikasvatuksen muotoja. Saman työryhmän johdattelemana lähdemme työpajassa tutustumaan siihen, mikä on ominaista saamelaisessa lastenmusiikissa. Koulutuksessa Sävelsäteet-joukkio esittelee kolmella eri saamenkielellä tuoreita lauluja ja antavat ideoita niiden toteuttamiseen. Materiaalin kohderyhmä on noin 3-7-vuotiaat. Tämä kulttuuritietoisuutta korostava työpaja sopii kaikenkielisille. Opetuskielenä suomi. Työpajan vetäjinä toimivat Essi Morottaja sekä Ulpu Mattus-Kumpunen.

Rovaniemen oma Lapin sotilassoittokunta esittää konsertissa säveltäjä Ilari Hylkilän Lapin luonnosta inspiraationsa saaneen elokuvamusiikillisen tilausteoksen Lapland Imagery. Elämyksen täydentää Lapin henkeäsalpaavan kauniissa maisemissa kuvattu musiikkivideo. Ohjaaja Alexander Kuznetsovin ja soittokunnan käsikirjoitustiimin ideoima musiikkivideo on kunnianosoitus Lapin luonnolle. Videon on tuottanut Lapin sotilassoittokunnan tiedottaja Antti Näpänkangas. Viisiosainen teos kuljettaa tarinaa Joulupukin pajakylästä Kilpisjärven jylhien tunturien kautta Utsjoen karun kauniisiin maisemiin. Tunturi-Lapin luonto, mystiset revontulet ja lämminhenkinen joulutunnelma yhdessä tunteikkaan musiikin kanssa kertoo Lapin tarinaa. Vuodenaikojen luonnonilmiöt kaamoksen synkkyydestä kevään soliseviin tunturipuroihin muistuttivat soittokunnan muusikoita etuoikeudestaan työskennellä tällä ainutlaatuisella alueella. Näyttelijöinä videotuotannossa toimivat Lapin sotilassoittokunnan muusikot ja laulaja Anna Näkkäläjärvi- Länsman läheisineen. Projekti kesti yli vuoden suunnitteluineen, kuvauksineen ja niihin valmistautumisineen. Lapland Imagery on uraauurtava taideteos sotilasmusiikin saralla. Se on tuotettu Lapin sotilassoittokunnan 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2019. Tervetuloa mukaan matkalle mystiseen Lappiin!

Saamelainen joiku Saamelaisyhteisön henkisenä perintönä, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Väitöskirjatutkija, Sibelius-Akatemia

Lounastauko, ruokaa tarjolla kellariravintola Saivossa. (Huom. lounas tarjolla vain etukäteen lounasliput lunastaneille.)

Monipuolista lounasmusiikkia meille tarjoavat Rovaniemen musiikki- ja tanssioppilaitoksen oppilaat.

Riskulaulelma-menetelmä tarjoaa opetusvälineen säveltämiseen, soittamiseen ja laulamiseen. Riskulaulelma on saanut inspiraationsa saamelaisuudesta ja murtaa länsimaiset sävellysmenetelmät.  Sen tavoite on ohjata tekijäänsä löytämään vähitellen oma sisäinen tapa tuottaa laulua tai joikua. Työpaja on suunnattu lasten parissa työskenteleville suomalais- ja saamelaispedagogeille eikä osallistumiseen tarvita aiempaa musiikillista osaamista. Riskulaulelma-menetelmää voi käyttää mm. kokeilevana leikkinä tai lukemaan, kirjoittamaan ja laulamaan oppimisen tukena.  Saman melodian toistaminen ja pentatoniikka mahdollistavat jokaiselle pääsyn laulelman sisäiseen maailmaan. Menetelmää voi käyttää kaikenikäisten kanssa. Työpajan ohjaa Sari Niemelä ja Sari Lehmusketo

Yhteiskantele-työpajassa pääset kokeilemaan Koistinen kanteleen upeaa innovaatiota, joka kokoaa ihmiset yhden soittimen äärelle. Yhteiskanteleen kanssa musisointi vie parhaimmillaan flow-tilaan, jossa ihmiset herkistyvät kuuntelemaan, soittamaan ja nauttimaan yhteisen instrumentin ympärillä. Kuvionuottien kanssa kuka tahansa pääsee äkkiä soittamaan ja kokemaan onnistumisen elämyksiä. Tule kokemaan ja kuulemaan yhteiskantele!

Työpajassa käydään läpi improvisointia eri instrumentteja käyttäen tietyssä viitekehyksessä. Esimerkiksi jokin muutaman soinnun sointukierto tai pelkkä rytmi voi toimia viitekehyksenä. Tarkoitus on oppia itse ja oppia opettamaan improvisointia matalalla kynnyksellä rytmimusiikin erilaisten tyylien tapaan ja osallistaa oppijoita lähtötasosta riippumatta, ihan nollatasosta lähtien.

Konserttikeskus on vienyt elävää musiikkia kouluihin ja päiväkoteihin nyt 60 vuotta! Tätä juhlistetaan musiikkikasvatuspäivillä konsertilla, jossa musiikillisesta annista vastaavat palkittu lastenmusiikkiyhtye Mirkka & Luis, örisevä haitarivirtuoosi Antti Paalanen sekä talentissakin mainetta niittänyt multi-instrumentalisti Julius Rantala. Synttäreitä juhlitaan rennoissa merkeissä mm. örinän, stomp-biitin, handpanin helinöiden, didgeridoon hurinan sekä veikeän laulun voimin monipuolisen ja hyväntuulisen musiikin siivittämänä. Luvassa on siis musiikki-iloittelu, johon sinutkin on kutsuttu! Juhlakonserttiin ovat tervetulleita ihan kaikki musiikkikasvatuspäivien kävijät, niin aikuiset kuin lapsetkin, vaikkakaan perheen pienimmille tämä konsertti ei ole suunnattu. Mukaan kutsutaan mukapäivien väen lisäksi myös lähialueen kouluikäiset lapset perheineen!

Ajankohtaista tietoa alamme tutkimuksesta: 5min pikaesitelmät ja tutustumista tutkimusten tekijöihin posterinäyttelyssä kierrellen. Esittelyssä lauantaina: Eveliina Stolp, Jyväskylän yliopisto: Tahdistumisen ja toimijuuden yhteys – oppilaiden ja opettajien kokemuksia yhteismusisoinnista. Mitä uusia näkökulmia tahdistumisen kokemuksen ymmärtäminen tuo oppilaan toimijuuden tarkastelulle yhteismusisoinnin kontekstissa? Alicia Lucendo-Noriega, Jyväskylän yliopisto: What makes music drive social-emotional development? How the various aspects of music can support the development of social-emotional skills. Matias Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto: Syväjohtaminen ja musiikkikasvatus – Palaute osana vuorovaikutustaitojen oppimista. Vuorovaikutukseen kohdistuvan palautteen antamisen ja arvioinnin merkitykset osana musiikkikasvatuksen opintoja. Oula Mommo, Oulun yliopisto: Peruskoulun musiikinopetuksen inklusiivisuuden ja pedagogisen tuen toteutuminen. Mitä kansainvälinen ja kotimainen tutkimus kertoo musiikinopetuksen inklusiivisuudesta ja pedagogisen tuen toteutumisesta? Katri Olander, Jyväskylän yliopisto.

Riskulaulelma-menetelmä tarjoaa opetusvälineen säveltämiseen, soittamiseen ja laulamiseen. Riskulaulelma on saanut inspiraationsa saamelaisuudesta ja murtaa länsimaiset sävellysmenetelmät.  Sen tavoite on ohjata tekijäänsä löytämään vähitellen oma sisäinen tapa tuottaa laulua tai joikua. Työpaja on suunnattu lasten parissa työskenteleville suomalais- ja saamelaispedagogeille eikä osallistumiseen tarvita aiempaa musiikillista osaamista. Riskulaulelma-menetelmää voi käyttää mm. kokeilevana leikkinä tai lukemaan, kirjoittamaan ja laulamaan oppimisen tukena.  Saman melodian toistaminen ja pentatoniikka mahdollistavat jokaiselle pääsyn laulelman sisäiseen maailmaan. Menetelmää voi käyttää kaikenikäisten kanssa. Työpajan ohjaa Sari Niemelä ja Sari Lehmusketo

Yhteiskantele-työpajassa pääset kokeilemaan Koistinen kanteleen upeaa innovaatiota, joka kokoaa ihmiset yhden soittimen äärelle. Yhteiskanteleen kanssa musisointi vie parhaimmillaan flow-tilaan, jossa ihmiset herkistyvät kuuntelemaan, soittamaan ja nauttimaan yhteisen instrumentin ympärillä. Kuvionuottien kanssa kuka tahansa pääsee äkkiä soittamaan ja kokemaan onnistumisen elämyksiä. Tule kokemaan ja kuulemaan yhteiskantele! Työpajan vetävät Veila-yhtyeen jäsenet.

Movement – Music teaching for Life Skills and Resiliency – hankkeessa on pyritty vahvistamaan koululaisten lasten elämänhallintataitoja ja resilienssikykyä musiikin avulla. Esittelyssä on avoin verkkokurssi. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti luokanopettajille ja varhaiskasvatuksen opettajille, ja siitä voi olla hyötyä myös ryhmäaineiden opettajille, musiikin aineenopettajille ja esim. luokanopettajien koulutuksesta vastaaville henkilöille. (Verkkokurssi valmistuu kesäkuussa 2023). Esittelijänä toimii Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio.

Kahvitauko

iDeaME: musiikkikasvatus osana laaja-alaista opettajankoulutusta iDeaME-verkosto käynnistettiin 20.11.2022 järjestetyssä kokouksessa Tampereen yliopistossa. Nimensä tuo verkosto sai ajatuksista Muusain taiteesta, jumalaisesta musiikista ja musiikista merkityksinä ihmiselle, ihmisyydelle, yhteiskunnalle ja kulttuurille. Musiikkia varhaiskasvatuksen opettaja – ja luokanopettajakoulutuksen viitekehyksessä halutaan lähteä vahvistamaan iDeaME -verkoston yhteistoiminnalla tästä filosofiasta lähtien, heijastuen koulutuksen sisältöihin ja tavoitteisiin. Musiikki on joutunut todella ahtaalle laaja-alaisissa opettajankoulutuksissa. Niistä lähtien luodaan perusta kaikelle muulle musiikkikasvatustyölle: varhaiskasvatus ja alakoulutus tavoittavat ikäluokat kokonaisuudessaan. Tiedämme, että myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmilla sekä musiikkioppilaitoskentällä kokonaisuudessaan on haasteita tänä päivänä. Musiikki yleiskasvatuksessa voi edistää kaikkea musiikillisen kentän toimintaa. Tästä dialogista hyötyvät siis kaikki toimijat. Musiikkitoimijoiden yhteisten voimien kokoamisen aika on nyt. Alustuspuheenvuorojen pitäjinä toimivat Jaana Virkkala (JYU) iDeaME- yleisen opettajakoulutuksen ydinverkostosta, Rami-Jussi Ruodemäki (SibA) musiikkikasvatuksen koulutusohjelmien äänenä sekä Matti Ruippo (TAMK) musiikkipedagogien koulutusohjelmien edustajana.

Tervetuloa MunKuoron kuoropajaan! MunKuoro-toiminnan ”äiti” Mia Makaroff pitää puolen tunnin minikuoroharjoituksen, jossa esitellään tiivistetyssä tahdissa laulu-, kuoro- ja ryhmätaitojen harjoitteita, jotka sopivat alkeiskuorolle, mutta joita voi hyvin soveltaa myös pidemmällä olevissa kuoroissa. Pajan lopuksi Mia esittelee MunKuoro-verkoston aarrearkkua. MunKuoro-toimintaa organisoi Nuorten Kuoroliitto.

Kaiken kansan yhteislaulutuokio Live-bändin säestyksellä Lauletaan yhdessä tuttuja suomalaisia ikivihreitä ja hittikappaleita Rovala-Opiston musiikkilinjan opiskelijoista kootun bändin säestyksellä. Laulattajana Toni Jaatinen (Rovaniemen kansalaisopisto) ja bändin kapellimestarina Vesa Norvanto (Rovala-Opisto).

Vuonna 2023 Ylen saamenkielisessä lastenohjelmassa Unna Junnássa ilmestyy 15 uutta musiikkijaksoa. Mukana on yhdeksän uunituoretta sävellystä, joiden takana ovat koltansaamenkielellä muusikko ja kielityöntekijä Anna Lumikivi, pohjoisaamenkielellä kulttuurialan ammattilainen Ulpu Mattus-Kumpunen ja inarinsaamenkielellä varhaiskasvattaja ja saamelaisen lastenkulttuurin kehittäjä Essi Morottaja. Menossa mukana myös sarjan taiteellinen johtaja Jessika Lampi. Onnistuneesta yhteistyöstä inspiroituneena käynnistimme Sävelsäteet-hankkeen, jonka tavoitteena on tarkastella ja kehittää saamelaisen varhaisiän musiikkikasvatuksen muotoja. Saman työryhmän johdattelemana lähdemme työpajassa tutustumaan siihen, mikä on ominaista saamelaisessa lastenmusiikissa. Koulutuksessa Sävelsäteet-joukkio esittelee kolmella eri saamenkielellä tuoreita lauluja ja antavat ideoita niiden toteuttamiseen. Materiaalin kohderyhmä on noin 3-7-vuotiaat. Tämä kulttuuritietoisuutta korostava työpaja sopii kaikenkielisille. Opetuskielenä suomi. Työpajan vetäjinä toimivat Essi Morottaja sekä Ulpu Mattus-Kumpunen.

Musiikkikasvatuspäivien virallinen päätöstilaisuus jossa jaetaan vuoden 2023 musiikkikasvatustyön tunnustuspalkinnot sekä kuulemme upean Veila -yhteiskanteleyhtyeen konsertin. Veila on joensuulainen – samalla maailman ensimmäinen – yhteissoittokanteleyhtye, joka tekee uudenlaisia sovituksia popmaailman kappaleista. Maailmasta löytyy vain kourallinen yhteissoittoon suunniteltuja soittimia, ja Koistisen yhteissoittokantele on tässä mielessä ainut laatuaan. Veilan esiintyminen on intensiivistä hetken vangitsemista ja herkkää läsnäoloa yhteisen instrumentin äärellä. Yhtyeen musisoinnissa korostuu jäsenten luova lahjakkuus sekä pyrkimys ainutlaatuisten musiikkikokemusten tuottamiseen yhdessä tekemällä.

Pikkujoulu-buffetin ovet aukeavat klo 16.30 (Kellariteatteri Saivo). Tähän myydään lippuja erikseen. Liput myynnissä: https://www.netticket.fi/product_info.php?products_id=482570

Musikaali yhdestä suomalaisen musiikkitaivaan kirkkaimmasta tähdestä. Rovaniemen Teatterin syksyn musikaali tuo näyttämölle suomalaisen musiikkimaailman yhden kirkkaimmista tähdistä: Kirill ”Kirka” Babitzinin! Tämä on tarina nuoresta miehestä, joka haaveili tähteydestä, menestyksestä ja rakkaudesta. Musikaali on kunnianosoitus Kirkan monipuolisuudelle, mutta näyttää hänet ennen kaikkea rock-tähtenä. Kirka lauloi itsensä suomalaisten sydämiin uniikilla äänellään ja karismallaan. Hän oli monipuolinen artisti, faniensa päiväunien kohde, arvostettu laulaja ja paheksuttu rokkari – kaiken tähteyden takana Kirka oli herkkä kollega, veli, poika, aviomies ja ystävä. Poikkeuksellisen energian omaavan Kirkan ura oli erityislaatuinen. Hän aloitti esiintymiset jo pikkupoikana laulaen ja hanuria soittaen. 11-vuotiaana alkoi bändiura ja ensimmäinen iso läpimurto tapahtui 17-vuotiaana. Hänestä tuli nopeasti superjulkkis, jota ympäröivät kirkuvat fanilaumat sekä liian lähelle tulevat paparazzit. Vaikka Kirka nousi hurjalla vauhdilla suomalaisen musiikkitaivaan ikoniksi, pienen Suomen ahtaat musiikkiraamit eivät antaneet Kirkalle mahdollisuutta tehdä sitä musiikkia, jota hän olisi itse eniten halunnut: rock, soul ja blues olivat hänelle sydämen asia. Mutta kaiken musiikin,…

Read more

Lastenmusiikkiseminaari järjestetään tänä vuonna Kauniaisissa. Paikkana on Nya Paviljongen osoitteessa Koulupolku 3. Seminaarin aiheena on lastenmusiikki ja lapsen kielen kehitys ja tähän aiheeseen meidät johdattaa psykologian tohtori ja tutkija Paula Virtala. Ohjelma: 14:00-14:05 Musiikkia ja alkusanat 14:05-14:50 Paula Virtala: ”Musiikki ja lasten kielen kehitys” 14:50-15:00 Suvi Saarikallion (FiSME ry) puheenvuoro 15:00-15:10 Maiju Kopran (Lastenmusiikki ry) puheenvuoro 15:10-15:30 Loppukeskustelu ja kysymyksiä Tilaisuus on maksuton ja se myös striimataan. Striimilinkki ilmoitetaan FiSMEn nettisivulla sekä somessa hieman lähempänä tilaisuutta. Lämpimästi tervetuloa mukaan!