(julkaistu 26.4.2019)
Yhteisömuusikkokoulutuksen esikuva on kotoisin Englannista. Siellä taide- ja kulttuuritoiminnan soveltaminen on ollut jo pitkään osana hyvinvoinnin edistämistä ja terveydenhuoltoa. Maailman musiikkikasvatusseura ISME (International Society for Music Education) on puolestaan tukenut yli 20 vuotta myös tutkimuksellisesti yhteisömuusikkotoimintaa (community music) erillisessä tutkimuskomissiossaan. ISMEn mukaan:
”Jokaisella on oikeus ja kyky tehdä, luoda ja nauttia omasta musiikistaan. Aktiivista musisointia tulisi kannustaa ja tukea kaikilla ikäryhmillä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla. [– –] Yhteisön musiikkitoiminta on muutakin kuin osallistumista musiikin tekoon; se tarjoaa mahdollisuuksia kantaa huolta sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista aiheista. [– –] Yhteisön musiikilliset aktiviteetit voivat osaltaan edistää talouden elvyttämistä ja parantaa yhteisön elämänlaatua.”
Erikoistumiskoulutus on ammattikorkeakoulujen koulutusmuoto, joka käynnistyi vuonna 2017. Se on luotu tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Tavoitteena on ammatillisen osaamisen laajentaminen ja erikoistuminen omalla ammattialalla. Se on tarkoitettu musiikki-, kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan korkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan tutkinnon suorittaneille, jo työelämässä toimiville henkilöille. Koulutukseen valituilta on edellytetty vahvaa musiikillista osaamista.
Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä ja se toteutetaan monimuoto-opetuksena. Koulutus rakentuu kolmesta päämoduulista: 1) yhteisömuusikkona yhteiskunnassa, 5 op; 2) syventävät opinnot, 15 op; 3) kehittämisprojekti, 10 op. Erikoistumiskoulutukset tuovat uusia näkökulmia korkeakoulujen eri alojen väliseen yhteistyöhön. Ne myös toteutetaan yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Opintoihin sisältyvä kehitysprojekti voi olla osana esimerkiksi palvelutalon, sairaalan tai vaikkapa vankilan arkea.
Koulutus on suunniteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä. Se on toteutunut yhteensä kuudessa koulussa (Centria, JAMK, Metropolia, Savonia, TAMK, TurkuAMK). Kullakin ammattikorkeakoululla on oma syventymisprofiilinsa. Esimerkiksi Centria käyttää työssään kansanmusiikkia. TurkuAMK:ssa perehdytään muusikon tehtäviin sairaala- ja hoivaympäristöissä. JAMKissa syvennytään mm. musiikkiterapian soveltavaan käyttöön osana yhteisömuusikon toimintaa. TAMKin koulutus vahvistaa digiosaamista.
Yhteisömuusikko käyttää musiikkia yhteisöllisenä työkaluna toimiessaan erilaisissa yhteisöissä esimerkiksi hoiva-alalla, palvelutoiminnassa, lapsi- ja nuorisotyössä tai lähiöissä. Yhteisömuusikon työtehtävä voi olla vaikkapa hoivahenkilöstön täydennyskouluttaja tai lähiömuusikko – siis sellainen toimiala, minne formaali musiikkikasvatus ei yllä.
Matti Ruippo, musiikkiteknologian lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu