Taiteen perusopetuksen rahoituksen uudistaminen
(julkaistu 5.4.2019)
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 31.1.2019 selvityshenkilön tutkimaan taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeita taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi.
Kaksivaiheisen selvityksen ensimmäinen osa ilmestyi ministeriön verkkosivuille 1.4.2019 ja lopullisen selvityksen on määrä valmistua viimeistään 31.5.2019. Selvityshenkilö Anniina Suominen on tehnyt perusteellista työtä nopealla aikataululla. Ensimmäisen osan toimenpide-ehdotuksia on tarkasteltu lähinnä rahoituksen ennakoitavuuden, rakenteellisen uudistamisen ja saatavuuden edistämisen näkökulmista.
Ensisijaisena tarkoituksena on keskittyä kentän ja toimintakulttuurin vahvistamiseen ja toimialan erityisyyden suojelemiseen. Suominen on pyrkinyt huomioimaan ehdotuksissaan mm. taiteenalakohtaisen erityisyyden ja pitkäjänteisen jatkuvuuden sekä toisaalta myös pohtimaan monitaiteisen kentän rakentumista ja kehittymistä.
Selvitystyön ensimmäisinä huomioina tuodaan esille taiteen perusopetuksen lain ja tietopohjan päivitystarve sekä tarve työryhmän asettamiselle. Myönteistä jatkoa seuraa, kun Suominen esittää valtionosuuden kasvattamista vuodelle 2020 yhteensä 137 000 tunnilla eli vähintään 6 miljoonalla eurolla.
Huolta musiikin kentälle kuitenkin aiheuttaa se, että samalla esitetään jakoa musiikin ja muiden taiteenalojen välillä poistettavaksi. Kannatettavaa toki on, että valtionosuuden piiriin pyritään saamaan uusia järjestämislupia ja taiteenaloja, jotka ovat marginaalisessa asemassa. Tämä onnistuu parhaiten lisärahoituksen avulla. Mikäli lisärahoitusta ei saada, ei tukea kuitenkaan tulisi lisätä heikentämällä musiikin rahoitusta.
Selvityksen mukaan ehdotetulla lisärahoituksella voitaisiin painottaa alueellisten ja taiteenalojen välisten eriarvoisuuksien tasa-arvoistamista, ottaen huomioon myös erityiset kohderyhmät, erityisopetus, maksuhuojennukset, kulttuuriset muutokset jne. Suominen nostaa esille myös monitaiteisten oppilaitosten tukemisen lisäämisen. Ehdotuksessa onneksi korostetaan työryhmän ja yhteistyön keskeistä roolia valmistelussa. Järjestämislupiin liittyvän hakuprosessin, kustannusten ja ohjeistuksen selkiyttämisehdotus on varmasti kaikkien tahojen etu.
Huolenaiheita vos-musiikkioppilaitosten kannalta herättää opetustunteja alittaneiden oppilaitosten tuen siirtämisehdotus muille taiteenaloille ja/tai niille oppilaitoksille, joille ei ole voitu aiemmin myöntää rahoitusta. On totta, että musiikkioppilaitoksissa on niitä, jotka eivät ole parin viime vuoden tilastojen mukaan käyttäneet kaikkia valtionosuustuntejaan. Mutta huomattavasti paljon enemmän tuntien ylityksiä on valtaosalla musiikkioppilaitoksista. Vähimmäistavoitteena tulisi siis olla tuntien kohdentaminen musiikin sisällä niille alueille, missä kysyntää on eniten. Tällä vastataan suoraan myös saatavuuden lisäämiseen.
Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa ei ole mainintaa musiikin laajan oppimäärän opetuksen erityisyydestä verrattuna muihin taiteisiin. Yksilöopetuksen kustannusrakenne poikkeaa niin olennaisesti ryhmäopetuksesta, että asian huomioiminen olisi ollut paikallaan. Musiikin laajan oppimäärän rahoituksen erityisaseman turvaaminen on yksi Suomen Musiikkioppilaitosten liiton päätavoitteista. Tätä tavoitetta tuomme esille selvitystyön kaikissa vaiheissa.
Lähiviikon osalta keskustelua käydään useissa eri yhteyksissä, muun muassa Musiikkikoulutuksen visio 2030 -seminaarissa lauantaina 6.4., Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusselvityksen keskustelutilaisuudessa tiistaina 9.4. sekä Suomen Musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivillä keskiviikkona 10.4. Koko musiikkikentän etu on nyt tuoda yhdessä esille musiikkioppilaitosten rahoituspohjan vakautta ja pysyvyyttä tukevia kannanottoja ja argumentteja.
Jouni Auramo
Rehtori, Pirkanmaan musiikkiopisto
Puheenjohtaja, Suomen Musiikkioppilaitosten liitto