SAMBAA, DESIBELEJÄ JA ELÄMÄNRIEMUA RIOSSA JA SEINÄJOELLA

Julkaistu 7.2.2020

Joka puolella velloo tuhansien juhlijoiden ihmismassa, joka imaisee sinut mukaansa, ellet väistele aktiivisesti. Kaikki ovat pukeutuneet mitä mielikuvituksellisimpiin karnevaalivaatteisiin. Tuhansittain vahvasti meikattuja miehiä ja naisia: intiaanipäälliköitä, supereroottisia bimboja, viikatemiehiä, enkeleitä, raamatun henkilöitä, monenlaisia eläinpukuja, kuuluisien näyttelijöiden ja brasilialaisjulkkisten hahmoja, animaatiohahmoja. Ja kolmikko Hitler, Stalin ja Trump. Kaikenikäisiä, -kokoisia ja -rotuisia ihmisiä neonvärisissä tyllihameissa, joita myydään joka kadunkulmassa. Monilla on käsissään muki, jossa on Brasilian kansallisalkoholijuomaa caipirinhaa. Kondomeita jaetaan ilmaiseksi, onhan kyseessä ”rakkauden juhla”. Desibelit pauhaavat; puhetta, kiljumista, tööttäilyä ja laulamista, monenlaisten samanaikaisesti soivien musiikinlajien sekamelska. Kaikki ovat kavereita keskenään, seurauksena ylenpalttista halailualttiutta ja jatkuvaa selfieposeerausta ventovieraiden kanssa.

Olet samanaikaisesti sekä ihastuksissasi että kauhuissasi. Ennen kaikkea hämmentynyt. Sydämesi takoo tuhatta ja sataa ja sinua vähän huimaakin. Tässä vaan on suomalaisessa maalaistytölle aivan liikaa kaikkea. Mutta tätähän olet halunnut nuoresta lähtien: kokea edes kerran tämän ”maailman suurimman juhlan”, Rio de Janeiron sambakarnevaalit.

Et tiennyt etukäteen, että kun viisipäiväiset sambakarnevaalit alkavat, kuusi ja puolimiljoonaiseen Rioon laskeutuu totaalinen poikkeustila. Yleisen juhlafiiliksen mahdollistaa se, että sambakarnevaalit ajoittuvat maaliskuun alkuun, brasilialaisen kesäloman loppuun. Niinpä koko virallinen Rio menee tauolle ja koko kaupunki muuttuu jättimäisiksi sambabileiksi. Kaupat, toimistot ja pankit menevät kiinni, suojaavat vielä ikkunansakin tukevilla vanerilevyillä estoitta riehuvien ihmisten takia. Julkinen liikenne takkuilee pahasti kaduilla vellovan ihmismassan takia. Joka paikkaan pääsee nyt nopeimmin kävellen, kunhan onnistuu kiertämään lähes joka kadunkulmaa tukkivat, mitä mielikuvituksellisimpiin korttelijuhliin osallistuvat ihmismassat sekä siellä täällä riehuvat tappelunnujakat. Viinan ohella virtaa nimittäin adrenaliini.

Ristiriita riolaisen arjen ja sambakarnevaalien totaalisen hurmoksen välillä on valtava. Rutiköyhiä kerjäläisiä ja kadulla nukkuvia osattomia ihmisiä näkee usein Rion kaduilla. Faveloita, tiheästi asuttuja, rikollisjengien vallassa olevia vaarallisia slummialueita on joka puolella kaupunkia. Sambakarnevaalien aikaan brasilialaiset kuitenkin unohtavat hetkeksi maansa jättimäiset ongelmat: köyhyyden, epätasa-arvon, korruption, vähemmistöjen oikeuksien törkeän tallaamisen, oikeistopopulistisen presidentin aiheuttamat moninaiset uhkakuvat. Riossa juhlitaan kuin viimeistä päivää – alkaahan kohta arki, jonka myötä ongelmat vyöryvät taas päälle.

Koko sambakarnevaalijuhlinta huipentuu ”samban maailmanmestaruuskisoihin” jättimäisellä Sambódromo-areenalla, jonka katsomoon mahtuu lähes 100.000 katsojaa. Kyseessä on, kuten jättimäisillä screeneillä lukee: Biggest Show on Earth. Kisoissa esikarsinnoista jatkoon päässeet Rion 13 parasta sambakoulua esittävät tasan 82 minuuttia kestävän kulkueensa, joissa jokaisessa esiintyy tuhansia ihmisiä mielikuvituksellisissa asuissaan tanssien, laulaen ja riemuiten. Molempina kisaöinä ensimmäinen kulkue saapuu Sambódromolle iltakymmenen kieppeillä, viimeinen poistuu aamukuuden kieppeillä. Kulkue kulkee 700 metrin pituisen matkan katsomossa hurraavien ja hoilaavien katsojien editse. Sambakulkueita seuraa silmä kovana myös tuomaristo, joka punnitsee pitkään ja hartaasti kulkueiden monia eri osa-alueita: kulkueen sisältö, kisakappale, asut, tanssisuoritukset, jättimäiset vaunut, aikataulussa pitäytyminen jne. Kun tuomaristo julistaa voittajan pari päivää kisojen jälkeen, pysähtyy koko Brasilia pysähtyy tuloksia kuuntelemaan ja spekuloimaan. Voittajakoulua hypetetään hartaasti ja kierrätetään esiintymässä ympäri Brasiliaa.

Asuin pariviikkoisen Rion vierailuni ajan Riossa jo kymmenkunta vuotta asuneen ystäväni, nyt Suomeen palanneen alavutelaissyntyisen muusikon Sami Kontolan luona. Sami on Rion vuosinaan päässyt tukevasti osaksi Rion musiikkipiirejä, kuten Rion menestyksekkäimmän sambakoulun Mangueira bateristaan eli lyömäsoittajistoon. Samin ansiosta pääsin mukaan seuraamaan Mangueiran viimeisiä harjoituksia ennen sambakisoja, hypistelemään hurjia samba-asuja, buustaamaan esiintyjien hurjaa latautumista juuri ennen kulkueen alkua, seuraamaan kulkueen etenemistä jättimäisellä Sambódromo-areenalla sekä onnittelemaan hikisiä, euforisia esiintyjiä heti kulkueen jälkeen. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Mangueiran sambakoulu voitti tänäkin vuonna voitti samban maailmanmestaruuden. Tämä oli myös Suomen voitto, sillä nyt mukana oli Samin lisäksi myös 25 suomalaista sambatanssijaa. Jipii!!

Kannattaako Rion sambakarnevaaleilla mennä? Todellakin kannattaa. Karnevaalien mukaansatempaava elämänilo, värikkyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ventovieraiden kanssa – sekä Rion silmiä hivelevä kauneus: vihreyttä pursuavat sademetsät, maailman kuuluisimmat rannat Ipanema ja Copacabana, Kristus-patsas, Sokeritoppavuori – – ovat todellakin kokemisen arvoisia.

Sen verran sambaan hurahdin, että Sami sai helposti ylipuhuttua minut jättimäisen surdo-rummun soittajaksi seinäjokelaisen Samba Tropicalin Provinssi -bateristan riveihin. Huomasin, että eteläpohjalaisen jäyhyys ja samban riehakkuus on hurmaava yhdistelmä suolaista ja makeaa. Huumoria, elämäniloa, värikkyyttä, näyttävyyttä ja esiintymisen riemua pursuaa suomalainenkin samba. Provinssiyleisölle tämä oli sen verran hämmentävä kombinaatio, että osa tanssi ja paukutti rytmejä hurmaantuneena esiintyjistön mukana, osa toljotti spektaakkelia silmät pyöreinä, osa hymyili kiusaantuneen näköisinä. Eläköön uudet tuulet!  

Syksyllä 2019 jaoimme samba-Sami Kontolan kanssa samban ilosanomaa Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston myöntämän apurahan turvin Seinäjoen seudulla kouluille, kuoroille, samban harrastajille, erilaisille opistoille, laitoksille ja yhteisölle. Tuokoon samba valoa ja energiaa eteläpohjalaiseen elämään!

Hanne Orrenmaa,
MuM, Nurmon lukion ja yläasteen musiikin lehtori, FiSMEn hallitus