RISTI(IN)PÖLYTYS – LASTENMUSIIKKI TAITEIDEN RAJAPINNOILLA

Julkaistu 8.2.2021

Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry ja Lastenmusiikki ry järjestivät lasten oikeuksien viikon kunniaksi lastenmusiikkikonsertin ja -seminaarin lastenmusiikkipäivänä 13.11.2020 Oulun yliopiston Saalastin salissa.  Vuoden 2020 seminaarin teemana oli lastenmusiikki taiteiden rajapinnoilla.   Lastenmusiikki ry järjesti live- ja striimikonsertin lisäksi etä-Jellonagaalan. Gaalan ideana on palkita vuosittain ansioituneita lastenmusiikintekijöitä. Ehdokkaita palkintopystin saajaksi oli osin esiintyjinä päivän aiemmassa lastenkonsertissa.

Tuuli ja hyönteiset kuljettavat siitepölyhiukkasia. Osa kasveista on ristipölytteisiä. Se tarkoittaa, että pölyttyäkseen kasvi tarvitsee toisen kasvin siitepölyä. Ristipölytyksessä hyönteiset ja tuuli kuljettavat siitepölyä kasvista toiseen.  Ristipölytys lisää sadon määrää ja laatua. Kannattaakin istuttaa aina vähintään kaksi saman kasvin lajiketta, sillä ristipölytys hyödyttää jopa itsepölytteistä kasvia. (Ristipölytys 2021). 

Meillä on siis oppimista kasvikunnalta, joka näin viisaasti on järjestänyt yhteistyön sadon onnistumiseksi.  Tämän lastenmusiikkipäivän teemana olikin ehkä vähän ”pöllyyttää” asenteita suhteessa lastenkulttuuriin ja oppia eri taidekasvatuksen ammattilaisilta, joilla toiminta risteää vahvasti musiikkikasvatuksen kanssa. Risti(in)pölytyksen ideana on siis rakentaa ja kehittää myös muiden kuin oman taiteen alan osallistujien ideoita, mikä saattaa johtaa yllättäviinkin lopputuloksiin. Tällä kertaa erityisen yllätyksen toi floristiikan tuominen kehollisena toimintana osana päivän ohjelmanumeroita. Kati Juvani teki Saalastin saliin oman floristiikan alan lopputyön, mikä teki tilasta uniikin. Katin musiikkikeijuksi pukema tanssija ja pedagogi Eerika Arposalo oli roolissaan mukana koko päivän tuoden liikkeen, koskettamisen ja tunnekokemuksen näkökulmia kehollisuuden määrittäjinä.  Kuvataiteilija- ja pedagogi Pia Leppänen-Keränen maalasi akvarelleja seminaarin tunnelmista.

  Fisme ry:n puheenjohtaja Suvi Saarikallio avasi seminaarin seuraavalla tervehdyksellä:

Lastenmusiikki ei ole vain yksi musiikkityyli. Se voi olla rokkia, poppia, räppiä, heavyä, iskelmää, kuoromusiikkia, laulelmia ja mitä vain. Hyvä lastenmusiikki on sellaista, mikä tekee hyvää, kohottaa lapsen itsetuntoa, innostaa lapsia kuuntelemaan, antaa elämyksiä ja houkuttelee tekemään musiikkia. Musiikkikasvatusalan toimijoilla on velvollisuus rikastuttaa lasten musiikillista maailmaa ja tuoda lasten kuuluville sellaista musiikkia, joka ei ole lasten perhearjessa läsnä. Arvokas näkökulma on myös lapsen oma mielipide. On tärkeää kuunnella lasten omaa ääntä, mitä lapset itse mieltävät lastenmusiikiksi. (ks. Ursin 2020b).

Varhaiskasvatuksen musiikin yliopisto-opettaja Leena Poikela luennoi Rinnalla-hankkeen musiikkiosiosta Silkkite, jossa kosketus ja viipyilevyyden pedagogiikka on keskiössä. Luennon teemana oli ”Minä silitän sinua tällä musiikilla”.  Hankkeen tarkoitus on valmentaa varhaiskasvatuksen taidekasvatuksen käyttöön uudenlaisia menetelmiä mm. lasten tunnetilojen tukemiseen. Seminaariluennon aikana yleisö sai kuulla Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijoiden musisoimana Leenan sävellyksiä mm. surunarusta.

Suomen kansallisoopperan ja -baletin vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva esitteli eri toimijoiden kanssa tehtyjä taiteiden ristipölytyksen tuotoksia, joita ovat mm. todella suositut vauvojen taidetuokiot ja koululaisoopperat. Koululaisoopperoissa koululaiset ensin harjoittelevat kouluissaan osuuksiaan, jotka sitten kootaan ammattilaisten johdolla esityksiksi oopperan lavalle tai koulujen tiloihin. Näin yleisötyö on jalkautunut valtakunnallisesti laajalle.

Seminaarissa kehollisuudesta puhunut tanssin lehtori Petri Kauppinen kirjoittaa seminaariin liittyen musiikin ja kehollisuuden ristipölytyksestä aikakauslehti Pedanssissa.  Kuullessaan musiikin kutsun, on helpompi lähteä liikkeelle, musiikki energisoi jaksamaan. Musiikki auttaa liikkeen jäsentämisessä ja muistamisessa. Kun liikkeeseen lisätään jotain, kuten esimerkiksi kuulokuva, alkaa liikkeen merkitys ja tuntu muuttua. Musiikki valjastaa aistireseptorit herättäen kehollisen tarkkaavaisuuden. Musiikki antaa lisäksi suojan oman sisäisen liikkeen tutkimiselle. Kun tilassa on paljon liikkujia, musiikki antaa ikään kuin intimiteettisuojan, kuplan, joka voi häivyttää ympäröivän tilan ja mahdollistaa luovuutta ruokkivan kokemusmaailman. (Kauppinen 2020).

Juhlava lastenkonsertti

Juhlakonserttiin saatiin nettiyhteyksien välityksellä kattava annos lastenmusiikkia ympäri koko Suomenniemen. Konsertissa kuultiin oululaisia lastenmusiikin tekijöitä, kuten Tatsia ja Janssia-orkesteri Risto Järvenpään johdolla, Soiva Siili, Liikkuva Laulureppu sekä Pentti Punkin syntymäpäivät (joka palkittiin myöhemmin Jellonagaalassa vuoden tulokkaana). Musiikillisen videotervehdyksen toivat kittiläläiset lapset laulamalla ja leikkimällä pakkassäässä sekä Pikku Papun orkesteri. (ks. Lastenmusiikkipäivä 2020).

Risto Järvenpään karhut tallustivat konsertin vauhtiin ja Soiva Siili opetti yleisölle mm. rakkauden kieltä herneen ja retiisin rakkaustarinan myötä. (Lastenmusiikkipäivä 2020).

Oulu lastenmusiikin pääkaupunkina vuonna 2021

Vuodeksi kerrallaan myönnettävä palkinto julkistettiin lastenmusiikkipäivän konsertin päätteeksi. Lastenmusiikkipääkaupunki-tunnustuksella halutaan nostaa esiin kuntien hyvin tehtyä työtä lastenmusiikin edistäjinä ja kannustaa jatkamaan lastenmusiikkimyönteisellä tiellä järjestämällä lapsille ja nuorille elämyksiä ja työllistämällä lastenmusiikin ja kulttuurin ammattilaisia.  Diplomin   vastaanottivat Oulun kaupungin edustajat Katri Tenetz ja Mirja Vehkaperä, jotka painottivat sitä, että Oulu mahdollistaa lastenmusiikin tekemisen ja esittämisen myös juhlavuoden jälkeen. Heille luovutettiin lastenmusiikille suosiollisten päätösten tekemisen vahvistamista varten puheenjohtajan nuijan tilalle marakassi-soitin muistuttamaan musiikin ja musiikkikasvatuksen merkityksestä. (ks. Lastenmusiikkipäivä 2020; Ursin 2020a).

Lastenmusiikkipääkaupungin tittelin myöntävä Lastenmusiikki ry kertoo palkitsemisperusteiksi Oulun pitkän ja vahvan lastenmusiikkiperinteen. Oulussa toimii useita lastenmusiikkiorkestereita ja lastenkulttuuriin liittyviä tapahtumia järjestetään säännöllisesti. Kaupungin ja korkeakoulujen musiikinopetuksella ja -koulutuksella on myös merkittävä asema lastenmusiikin- ja kulttuurin kehittämisessä. Oulussa on mm. perusopetuksessa käytössä yksi Suomen ensimmäisistä kulttuuriopetussuunnitelmista. Hyvin toiminutta konsertti joka kouluun-mallia jatketaan juhlavuonna Oulussa yhteistyönä Konserttikeskus ry:n kanssa. (ks. Lastenmusiikkipäivä 2020; Ursin 2020a).

Lopuksi

Lastenmusiikkipäivästä kerätty palaute haastaa ja antaa voimia kehittää toimintaa eteenpäin. Seminaariin, johon oli ilmoittautunut osallistumaan joko paikan päällä tai etäyhteyksin ennätykselliset 213 osallistujaa, eräs osallistuja kertoi palautteessaan:

Mielestäni kaikilla oli teemaan sopivat puheenvuorot, mutta kuitenkin omaa erityisasiantuntijuutta omasta näkökulmastaan. Tärkeitä aiheita, joita jokaista olisi mielellään kuunnellut pidempäänkin. Leenalla sydämellinen esitys, välittämisen pedagogiikkaa ja erittäin lapsilähtöistä ajattelua, Tuulalla asiantunteva, informatiivinen ja innostava katsaus Oopperan tarjoamista mahdollisuuksista, Petrillä tärkeä ja koko ajan ajankohtainen kehollisuus, uusia näkökulmia avartava esitys.

Marja Ervasti
Yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto, KTK: Musiikkikasvatus
Fismen hallituksen jäsen

Kansikuva: Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijat ja musiikkikeiju. Kuva: Jaani Föhr.

Lastenmusiikkikonsertti ja -seminaari katsottavissa täällä. Seminaarin luennoitsijoiden luentomateriaalit löytyvät FiSME:n sivuilta.

Lähteet

Arposalo, E. 2021. Sähköpostikeskustelu. 2.2.2021.

Kauppinen, P. 2020. Kasvua kohti moniulotteista kehollisuutta. Pedanssi 4/2020. OamkTanssi. 14–19. https://issuu.com/oamktanssi/docs/pedanssi_04-2020valmisnettiin2/14?ff. Viitattu 30.1.2021.

Lastenmusiikkipäivä 2020. https://lastenmusiikki.net/lastenmusiikkipaiva-2020/. Viitattu 30.1.2021

Poikela, L. & Heikkilä, M. 2020. Silkkitie – “mä silitän sua tällä musiikilla”. Teoksessa M. Neitola, J-A. Aerila & M. Kauppinen (toim.) Rinnalla. Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa.  Opetushallituksen rahoittama hanke ISBN. 978-951-29-8286-8. Painotalo Grano Oy.

Ristipölytys. Käsitteen avausta. https://www.ruokatieto.fi/sv/node/429; https://www.viherrinki.fi/onnistunut-polytys-suuri-sato/.Viitattu 30.1.2021.

Ursin, E. 2020a. Oulu kantaa las­ten­mu­siik­ki­pää­kau­pun­gin tit­te­liä ensi vuonna – ”Jär­jes­te­tään lap­sil­le elä­myk­siä ja tai­tei­li­joil­le töitä”. https://www.kaleva.fi/oulu-kantaa-lastenmusiikkipaakaupungin-tittelia-en/3099894. Viitattu 30.1.2021.

Ursin, E. 2020b. Anna lapsen itse päättää musiikista. https://www.kaleva.fi/oulu-kantaa-lastenmusiikkipaakaupungin-tittelia-en/3099894. Viitattu 30.1.2021.