Musiikkikoulutuksen visio haastaa alan toimijat

Julkaistu 14.1.2021

Musiikkikoulutuksen visio 2030 julkaistiin suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2020. Visio työstettiin osallistamalla alan toimijat yhteiseen pohdintaan seminaarien, webinaarien ja verkkokommentoinnin avulla yli puolentoista vuoden ajan. Visiotyön ydinryhmässä oli mukana eri koulutusasteiden edustajia. Vaikka työryhmälle annettu varsinainen toimeksianto päättyi vision valmistumiseen, kokoontuu ryhmä vielä tammikuun lopulla arvioimaan julkistamiswebinaarin osana toteutetun työryhmätyöskentelyn antia. 

Visiojulkaisuun voi tutustua täällä.

Visiotyön julkistamiswebinaarissa yhteensä kymmenen työryhmää pohti visioon kirjattujen 25 toimenpide-ehdotuksen tärkeysjärjestystä. Ykköseksi nousi ehdotus nro 1: Oppilaitokset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät digitaalisuutta parantaakseen musiikkikoulutuksen saavutettavuutta, moninaisuutta ja kestävää tulevaisuutta. Tämä nosto ei ole yllätys kun ottaa huomioon sekä lähes vuoden ajan toimintaa hallinneen pandemiatilanteen että monet megatrendit. Samaan yhteistyöhakuisuutta korostaneeseen koriin voi sijoittaa myös ehdotusten kymmenen kärkeen sijoittuneen nro 25: Musiikkikoulutuksen toimijat jakavat osaamista ennakkoluulottomasti sekä paikallisesti että alueellisesti: Yhteistyötä ja toimialarajoja ylittäviä työtehtäviä rakennetaan tarpeen mukaan esimerkiksi alueiden kulttuurikeskuksina toimivien musiikkioppilaitosten, muiden taideoppilaitosten, koulujen, seurakuntien, palvelutalojen ja kirjastojen kanssa. On siis selvää, että kentän toimijat kaipaavat organisaatiorajoja rikkovaa laaja-alaista yhteistyötä. Vaikka tämä ideologia on toki jo vietykin pitkälle monilla seutukunnilla, rohkenen silti väittää, että kattavaa tahtotilaa saatikka toimenpiteitä ei ole luotu paikallisen synergian edistämiseksi valtaosalla alueista. Tätä kohti tulisi siis pyrkiä.

Kärkiviisikkoon kiilasi toimenpide-ehdotus nro 7: Koulutusorganisaatiot ja muut musiikkialan toimijat vahvistavat dialogia koulutuksen, tutkimuksen, työelämän ja poliittisen päätöksenteon välillä. Sekä nro 9: Musiikkikoulutuksen toimijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisäävät poliittisten päättäjien ymmärrystä musiikkikoulutuksen myönteisistä vaikutuksista. On siis selvää, että vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisäämisellä niin musiikkialan sisällä kuin päätöksentekijöiden suuntaan koetaan olevan suuri tarve.

Julkistamiswebinaarissa työryhmätyöskentelyn podiumille pääsi myös ehdotus nro 5: Koulutuksen asiantuntijat varmistavat, että ammattitaitoista musiikkikasvatusta vahvistetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Kymmenen suosituimman joukkoon arvotettiin niin ikään ehdotus nro 6 eli Koulutuksen asiantuntijat tekevät työtä sen eteen, että musiikin taiteen perusopetukseen osallistuminen on mahdollista jokaiselle. Musiikkitoimijat pitävät siis tärkeänä koko ikäluokalle suunnatun musiikkikasvatuksen ammattimaisuutta ja toisaalta myös taiteen perusopetuksen saavutettavuuden lisäämistä. Se millä käytännön askelmerkeillä nämä onnistuvat, onkin sitten jo eri juttu ja useiden vuosien prosessi. Työryhmissä ehdittiin onneksi pureutua hieman näihinkin kysymyksiin.

Tasaisen laajaa kannatusta sai koko visiotyön jalkauttamista edistämään perustettava eri koulutusasteita edustava ohjausryhmä, josta lausutaan ehdotuksessa nro 21 näin: Musiikkikoulutuksen järjestäjät ja musiikkialan järjestöt muodostavat yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan ja tekemään kehittämistyötä Musiikkikoulutuksen vision 2030 pohjalta. Aiemmin alalla toimineen musiikin ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumin kokoonpanoa olisi nyt siis järkevää laajentaa ja sisällyttää siihen mukaan edustajat myös ainakin musiikin taiteen perusopetuksesta ja kouluissa annettavasta musiikin opetuksesta. Myös FiSMEn mahdollinen rooli laajemman yhteistyöfoorumin mahdollistajana kannattaa ottaa huomioon.

Tärkeysjärjestyksessä viidenneksi sijoittui ehdotus nro 13: Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset huolehtivat opettajien ja koko henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä ja oppimisesta. Henkilöstön jatkuvaa oppimista tulee siis vastedeskin tukea ja jopa merkittävästi lisätä. Tämä tarkoittaa sekä omaehtoista että velvoittavaa mahdollisimman kiinteästi käytännön työelämään ja ajantasaiseen pedagogiaan liittyvää täydennyskoulutusta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. 

Hyvät ystävät! Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta vuotta, joka huipentuu alan yhteisiin Musiikkikasvatuspäiviin Tampere-talolla 17.-20.11.2021. Tehdään yhdessä musiikkikoulutuksen visiosta totta. 

Oikein antoisaa alkavaa vuotta kaikille!