Movement – elämänhallintataitoja ja resilienssikykyä koululaisille, kirjoittanut Petri Aarnio

Movement – elämänhallintataitoja ja resilienssikykyä koululaisille, kirjoittanut Petri Aarnio

Voiko koululaisten elämänhallintataitoja parantaa musiikinopetuksen kautta? Onko mahdollista että musiikki kulkee koulussa läpäisyaineena ja antaa opettajalle välineitä auttaa oppilaan resilienssikyvyn kehittymistä? Erasmus+ -rahoitteinen Movement– hanke on pyrkinyt selvittämään tätä Italiassa, Espanjassa ja Suomessa.

Keski-Helsingin musiikkiopisto on ollut mukana kahden lukuvuoden mittaisessa Movement-hankkeessa. Sitä hallinnoidaan Italiasta ja mukana on myös espanjalaisia partnereita. Yhteensä mukana on viisi keskusta Torinossa, Piacenzassa, Madridissa, Manisesissa ja Helsingissä. 

Hankkeeseen on osallistunut noin 2 200 alakoululaista, 55 luokanopettajaa ja 30 muusikkoa/musiikinopettajaa. Järjestetty musiikinopetus on poikennut alueittain siten, että osassa hanke on ollut koulun omaa toimintaa ja osassa, kuten Helsingissä, musiikkia yhdessä luokanopettajan kanssa opettava henkilö on tullut koulun ulkopuolelta.  

Hanke alkoi korona-aikana. 

Kehystutkimus 

Kehystutkimus koottiin laajalla materiaalin keräyksellä ja taustakartoituksella. Tutkimuksessa käytettiin UNESCO:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n elämänhallintataitojen luokittelua. Tausta-aineiston lisäksi kerättiin parhaita käytänteitä ja kokemuksia, kuinka musiikin avulla kyettäisiin vahvistamaan elämänhallintataitoja. Tausta-aineiston pohjalta opettajien oli mahdollista suunnitella oma opetussuunnitelmassa (curriculum), jota voisi Suomessa kuvata vaikkapa sanalla kehystuntisuunnitelma. 

Kehystutkimuksesta (Framework Study – Framing Non-traditional Music Teaching as Empowering Discipline) on vastannut Valle D’Aostan yliopisto. Kehystutkimuksen voi lukea täältä.

Curriculum

Lähtökohtiin kuului myös parhaiden käytänteiden jakaminen eri maiden välillä. Niiden pohjalta päästiin lähestymään sitä, mikä on tärkeintä musiikinopetuksessa ajatellen elämänhallintataitoja ja resilienssikykyä. Curriculumista  tuli varsin laaja ja teoreettinen kokonaisuus. Maakohtaisissa toteutetukset ovat olleet käytännönläheisiä ja niissä on ollut suuriakin eroja, jotka johtuivat toteuttamisympäristöstä ja -tavasta sekä erilaisista kulttuurisista tekijöistä. 

Omakohtainen havaintoni oli, että Suomessa ollaan ehkä pidemmällä  yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmissa, mutta opittavaa meillä voisi olla keskieurooppalaisilta kollegoiltamme vaikka etsiessämme mutkattomampia ja suorempia tapoja toimia yhteisössä tarvitsematta suojautua muodollisiin toimintamalleihin, vaikka nekin toki ovat tärkeitä. 

Suomessa Keski-Helsingin musiikkiopiston kolme opettajaa on suunnitellut ja opettanut yhdessä kolmen lähikoulun, Aleksis Kiven ja Kalasataman peruskoulujen sekä Vallilan ala-asteen, luokanopettajien kanssa musiikkia 1-2 -luokkalaisille koululaisille. Tuntien tavoitteena on nimenomaisesti ollut vahvistaa koululaisten elämänhallintataitoja ja resilienssikykyä musiikinopetuksen avulla.

Hyvä yhteistyö luokanopettajan ja musiikinopettajan välillä on edesauttanut merkittävästi sitä, että musiikista jäisi mahdollisimman vaikuttava toiminnan tuki pitkäaikaisesti. Kaiken kaikkiaan kokemukset yhteistyöstä ovat olleet valtaosin positiivisia. 

Vaikuttavuusvälineet

Vaikuttavuusvälineiden (Impact kit) avulla tehtiin seurantaa, kuinka musiikinopetus vaikuttaa lasten elämänhallintataitojen ja resilienssikyvyn vahvistumiseen. Arvioinnin kohteiksi valittiin 20% oppilaista joka luokalta. Opettaja arvioi kykyjen kehittymistä seurantakyselyin alkukyselyssä, välikyselyssä ja loppukyselyssä. Kyselyiden tulokset saadaan kesäkuussa 2023.

Henkilökohtainen odotukseni on, että voidaan saada suuntaa-antavia positiivisia tuloksia, mutta en ole varma onko kyselyissä pystytty sulkemaan riittävästi muita tekijöitä pois, jotta tulos olisi validi. Me musiikin parissa työskentelevät tiedämme tämän ilmankin tieteellisiä todisteita, mutta niitäkin tarvitaan.  

Arvioinnissa käytettiin leikkejä, pelejä ja aktiviteetteja, jotka liittyivät pääasiallisesti vuorovaikutustaitoihin sosiaalisissa tilanteissa. Arviointivälineen kyselyt ovat käytettävissä avoimeen verkkokurssiin osallistuville henkilöille.

Avoin verkkokurssi (MOOC)

Movement-hankkeen avoin verkkokurssi (MOOC) valmistuu kesäkuun vaihteessa 2023. Verkkokurssi on suunnattu luokanopettajille, alakoulujen musiikinopettajille, muille opettajille ja muille musiikkia opettaville, opetuksen suunnittelijoille ja hallinnoille. Henkilökohtaisesti uskon kurssista olevan hyötyä erityisesti koulujen sosiaalisten tilanteiden hallinnasta ja segregaatiota ehkäisevästä toiminnasta kiinnostuneille. Katso esittelyvideo.

Verkkokurssiin kirjaudutaan ja siitä saa todistuksen. Kurssin neljä sisältöaluetta ovat: teoreettinen tausta, parhaita käytänteitä, vaikuttavuusvälineistön käyttö ja teoriasta käytäntöön.

On aina hienoa olla mukana hankkeessa, jossa eri maiden erilaiset (oppimis)ympäristöt ja yhteiset arvot kohtaavat. Toivon että verkkokurssi saa käyttäjiä, koska uskon sen avartavan näkemyksiä luokassa toimimisen mahdollisuuksista edistää meille kaikille entistä tasa-arvoisempaa, yhdenvertaisempaa ja mielekkäämpää yhteisöllistä toimintaa. 

”Olen Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori. Taideorganisaatioiden johtamiskokemusta minulle on kertynyt runsaan 25 vuoden ajalta. Sydäntäni lähellä on lasten ja nuorten elämyksellinen, oivaltava ja iloinen yhteismusisointi. Olen myös kiinnostunut musiikin vaikutuksesta ihmiseen ja yhteiskuntaan. Siksi parannan mielelläni maailmaa kouluttajana ja luottamustoimissa. NIistä tärkeimpiä on Suomen musiikkikasvatusseura – FiSMEn puheenjohtajuus vuosina 2011-2020 .”

Lisätietoa: 

Movement-hanke https://www.projectmovement.eu/ 

Framework Study – Framing Non-traditional Music Teaching as Empowering Discipline 

https://www.projectmovement.eu/sites/default/files/download/MOVEMENT_FRAMEWORKSTUDY_ENG_compressed_0.pdf

Keski-Helsingin musiikkiopisto https://www.khmusiikki.fi/