Julkaistu 16.11.2020
Konserttikeskus ry on järjestänyt koulu- ja päiväkotikonsertteja ympäri Suomea lähes 60 vuotta. Historiansa aikana yhdistys on tavoittanut yli 5 miljoonaa nuorta kuulijaa. Koulukonsertit ovat tuoneet korkeatasoisen musiikkikokemuksen osaksi koulujen ja päiväkotien arkea ja mahdollistaneet välittömän vuorovaikutuksen ammattimuusikon ja nuoren kuulijan välillä. Mitä tapahtuu koulukonserteille, kun livetapahtumia ei saa viruspandemian vuoksi järjestää? Muuttuuko kaikki digisisällöiksi? Katoaako vuorovaikutus digitaalisuuden myötä kokonaan? Korona toi koulukonserteille ja niissä tapahtuvalle vuorovaikutukselle aivan uudenlaisia haasteita.
Pandemia toi esiin myös musiikkialan vahvuuksia
Suomen musiikkineuvoston julkaisemassa selvityksessä todetaan, että musiikkiala on yksi koronaviruspandemiasta laajimmin kärsineistä aloista. Kaikista vaikeuksista huolimatta musiikkiala on myös niitä, jotka ovat nopeimmin ja luovimmalla tavalla pystyneet jatkamaan toimintaansa, vaikka toimintaympäristöt ovat muuttuneet rajusti. (Isolammi, 2020).
Myös Konserttikeskuksen oli keksittävä jotakin korvaavaa toimintaa
livekonserttien tilalle. Kevään rajoitustoimien myötä koulut siirtyivät
etäopetukseen ja livekonsertit peruuntuivat tai siirtyivät. Kouluille ja
päiväkodeille syntyi uusi tarve etäsisällöille ja iso osa Konserttikeskuksen
muusikoista jäi ilman töitä. Tästä tarpeesta syntyi Konserttikeskuksen
etäkonsertit.
Etäkonsertit alkoivat keväällä maksuttomina Tiistaistriimeinä, jotka
tavoittivat nopeasti suuren yleisön.Striimien rinnalle perustettiin
mesenaattikampanja, josta kuka tahansa pystyi ostamaan esimerkiksi yhtyeen
fanikortin ja sillä tapaa tukemaan yhtyettä. Digisisällöt ovat tuoneet mukanaan
myös positiivisia asioita. Striimien myötä Konserttikeskuksen Facebook- ja
Youtubekanavien seuraajamäärät moninkertaistuivat, joka tarkoitti myös
lastenmusiikin laajempaa näkyvyyttä. Syksylle Konserttikeskus julkisti
etäkonserttikalenterin, josta koulut ja päiväkodit voivat tilata ennakkoon
taltioidun etäkonsertin edulliseen hintaan. Etäkonserttitaltiointeihin
liitettiin pedagogista oheismateriaalia sekä interaktiivinen Kysy
esiintyjältä -osio.
Etäyhteys esiintyjien ja yleisön välillä on muuttanut vuorovaikutuksen muotoa
musiikillisesta vuorovaikutuksesta enemmän yleisön kohtaamiseen
henkilökohtaisemmalla tasolla, johon normaalisti konserttikiertueilla ei ole
aikaa. Interaktiivisuutta testattiin pilottikiertueella, joka osoittautui
positiiviseksi kokemukseksi. Zoomin kautta tapahtuva kyselytuokio on ollut
muusikoiden mielestä tärkeä kohtaaminen nuoren yleisön kanssa ja monet
toivovatkin, että osio jäisi jollakin tavalla osaksi toimintaa.
Ripeä digiloikka vaatii yksinkertaisia käyttöliittymiä
Lähes jokainen ala joutui koronapandemian myötä digiloikkaamaan. Erityisesti kouluissa tämä tarkoitti monenlaisten toimintojen siirtämistä erilaisiin etäsysteemeihin ja opettajien kuormitus oli takuulla suuri. Sen vuoksi etäkonserttipalvelun käyttöliittymän suunnittelussa huomioitiin, että käyttöliittymän tulee olla mahdollisimman helppokäyttöinen. Konserttitallenne oheismateriaaleineen löytyy salasanasuojatulta sivulta, joihin on visualisoitu sisältöä kuvaava esikatselukuva. Samalta sivulta löytyy nappi, jota klikkaamalla pääsee liittymään suoraan Kysy esiintyjältä -lähetykseen. Käyttöliittymää testattiin loppukäyttäjien eli opettajien kanssa erillisessä operiihessä ennen varsinaisia konserttipäiviä.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan myös tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (Opetushallitus, 2014). Digitaaliset konserttisisällöt tukevat ainakin näitä tavoitteita, vaikka sivua käytetäänkin opettajajohtoisesti.
Etäkonserttitallenteet sijaitsevat fyysisesti Youtubessa, joka on myös tekijänoikeudellisesti järkevin alusta tallenteen julkaisuun. Youtuben käyttöä voidaan toki tässä tapauksessa nähdä järkevänä valintana myös siksi, että se on nuorten eniten käyttämä media ja tätä kautta käyttöliittymänä tuttu.
Havaintoja digitaalisesta vuorovaikutuksesta
Livekonserttien suurin vahvuus on se, että ihmiset kokoontuvat yhteen ja
ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja esiintyjien kanssa. Konsertti on siispä
fyysinen kokemus, jossa musiikki tuntuu kehossa. On selvää, että digitaalisesti
tapahtuva konserttikokemus eroaa tästä, mutta vuorovaikutus on mahdollista
toisin keinoin. Vahvempi sitoutuneisuus ja tunnejälki syntyy edelleen
vuorovaikutuksesta myös digitaalisessa ympäristössä. Etäkonsertin oppilaiden
kanssa katsonut opettaja summasi kokemustaan:
– Yllättäen Kysy esiintyjältä -osio olikin oppilaista mielenkiintoisin. Heistä
oli hieno kokemus päästä näkemään, kuulemaan ja juttelemaan esiintyjien kanssa.
Peruskouluopetuksessa käytettävät tieto- ja viestintätekniikan tukemat multimediasovellukset voivat ratkaista videon vuorovaikutuksen puuttumisen. Video kannattaa yhdistää osaksi multimediaoppimateriaalia, jossa video toimii osana sovelluksen kokonaisuutta. Silloin oppimateriaaliksi suunnatun sovelluksen sekä videon pedagoginen tehokkuus kasvavat (Matilainen, 2010).
Konserttikeskuksen etäkonsertit ovat kenties jotakin opetusvideon ja taidekokemuksen välimaastosta. Taiteen ja musiikin kokeminen on tärkeä itseisarvo, mutta pedagogisuus ja vuorovaikutuksellisuus nostavat sisältöjen arvoa koulujen ja päiväkotien silmissä.
Lopuksi
Pandemia-aika on osoittanut vahvasti sen, että ihmiset haluavat kokoontua yhteen ja kokea tapahtumia fyysisesti paikan päällä. Poikkeuksellisissa oloissa erilaiset etäsisällöt kuitenkin madaltavat kynnystä tutustua uusiin tapahtumiin, taiteisiin ja musiikin eri tyyleihin. Tämä lisää varmasti myös kiinnostusta lähteä kokemaan kyseisiä asioita livetapahtumissa, sitten kun se on mahdollista.
Etäkonserttien tarpeellisuus on tullut syksyn 2020 aikana näkyväksi, niin koulujen kuin muusikkojen toimesta. Tuotannollisesti etäkonsertit ovat olleet raskaampia perinteisiin koulukonsertteihin verrattuna, joten jatkokehitystyössä on syytä ottaa huomioon myös tuotannolliset seikat. Jääkö etätoiminta jollain tavalla pysyväksi osaksi Konserttikeskuksen ja vastaavien organisaatioiden toimintaa? Todennäköisesti jää. Etäsisällöt ovat tehneet sisällöistä entistäkin saavutettavampia esimerkiksi kaukana asuville tai etäkoulua käyville.
Jos jotakin voidaan tähän astisesta kokemuksesta summata: konsertti on hetki, jossa muusikot ja yleisö kohtaavat toisensa. Ilman vuorovaikutusta jää puuttumaan kokemuksesta jotakin olennaista.
Ville Kekäläinen, tuottaja
Konserttikeskus