ISME 2020 Helsinki – Musiikkikasvatuksen moninaiset kasvot kohti tasa-arvon ja moninaisuuden visioita

Julkaistu 26.3.2020

Aluksi

ISME – The International Society for Music Education toimii vahvasti humaanien arvojen edistämiseksi maailmanlaajuisesti. Se tekee yhteistyötä kansainvälisen musiikkineuvoston (International Music Council) ja Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kanssa, 80 maailman maan kanssa yhdessä toimien, kaikkia musiikinlajeja ja moninaisia kulttuureja kunnioittaen. ISMEssä uskotaan, että jokaisella yksilöllä on oikeus musiikkikasvatukseen: se on ensisijainen kansainvälinen ja maailmanlaajuinen musiikkikasvattajien järjestö. He perustelevat syitä ISMEen liittymiseksi seuraavasti – liity jäseneksi, koska

• välität musiikkikasvatuksesta
• haluat kehittyä ammatillisesti
• haluat olla osa musiikkikasvattajien kansainvälistä verkostoa

Nämä kaikki odotukset tulevat mielestäni vaivatta täytetyiksi. ISMEn sivuilta pääset tutustumaan tarkemmin näihin näkökulmiin ja periaatteisiin, joita vasten on helppo ymmärtää, että meidän suomalaisten kanssa yhteistyössä toteutettava elokuun 2020 konferenssi Helsingissä on saanut teemakseen Visions of Equity and Diversity.

Minulle ja varmasti meille kaikille on suuri ilo ja kunnia, että saamme jo toisen kerran järjestää maailmanlaajuisen musiikkikasvattajien konferenssin Suomessa; meidän on hyvä lähteä jatkamaan edellisen, ISMEn presidenttinä toimineen Ellen Urhon vuonna 1990 johtaman konferenssin jalanjälkiä! Maailmanjärjestö luo meille valtavan verkostoitumisen kautta syntyvän mahdollisuuksien kirjon sekä henkisen voimavaran, jonka turvin toimintamme musiikkikasvatuksen saralla saa sekä syvällisempiä merkityksiä että uudenlaisia näkökulmia: rikkautta. Siksi toivon, että me suomalaiset tarttuisimme joukolla tähän meille toivottavasti edelleenkin, Korona-tilanteen rauhoittuessa, avautuvaan mahdollisuuteen osallistua ISMEn konferenssiin ja sen eri osiin. Tämänkaltaiset toimintamallit näen myös mahdollisuuksina vahvistaa henkisen pääoman merkitysten ymmärrystä, yhteisöllisyyden ja moninaisuuden jaettujen kokemusten saavuttamiseksi: kaikki me olemme samanlaisia tärkeistäkin eroistamme huolimatta, ja siis tasa-arvoisia – konferenssiteeman mukaisesti.

Oma matkani ISMEssä

Itse osallistuin ensimmäisen kerran osallistuin ISMEn konferenssiin vuonna 2004, aloittamalla ISMEen tutustumiseni Varhaisiän musiikkikasvatuksen komission ECMEn seminaariin osallistumalla. Seminaari järjestettiin tuolloin Barcelonassa, kun itse pääkonferenssi toteutui Teneriffalla. Kirjoitin tuolloin omista kokemuksistani myös Unisono-lehteen artikkelin ”Terveiset ECME-konferenssista Espanjasta!” (Unisono 2004: 4). En tule koskaan unohtamaan tuota kokemustani, joka varmasti on vaikuttanut myöhempiin uravaiheisiini ja valintoihini perustavanlaatuisesti. Siellä viimeistään ymmärsin: me musiikkikasvattajat tarvitsemme toisiamme. Ensimmäisen ISME-kokemukseni innoittamana olen myöhemmin osallistunut jokaiseen ISMEn konferenssiin, ja useimmiten myös sitä edeltävään komission seminaariin, ja käyttänyt näin joka toinen vuosi kaksi viikkoa ISMEn toimintaan. Vain Kiinan konferenssiin en päässyt valitettavasti osallistumaan.[km1] 

Oli hyvä rakentaa polkua ISMEen tuollaisen pienemmän yhteisön kautta, sillä niissä syntyvät läheiset kontaktit, luottamuksellinen vuorovaikutus ja toiminta ovat toisen luonteisia kuin itse pääkonferenssissa, joka on elävä ja vilkas, joka päivä uusia mahdollisuuksia ja erilaisia ovia avaava oma maailmansa. ISMEssä syntyneet keskustelut kantavat myös ajallisesti pitkälle: alla olevassa kuvassa tapaamme ISMEn edellisessä konferenssissa (Baku, Azerbaidzan 2018) kuvassa keskimmäisenä olevan israelilaisen musiikkikasvatuksen pioneerin, Eva Brandin sekä vasemmalla olevan sveitsiläisen Sabine Chatelainin kanssa. Eva Brandiin tutustuin jo ECMEssä 2004, ja Sabine Chatelainiin ISMEn pääkonferensissa Thessalonikissa, Kreikassa 2012. ISMEssä syntyneistä kontakteista  on vuosien varrella syntynyt monenlaista hedelmällistä yhteistyötä ja useita julkaisuja.

ISMEn Komissiot ja Forum

ISME organisaationa on monimutkainen. Näiden tässä esiteltyjen, suoraan ISMEn sisäisten rakenteiden lisäksi organisaatio jalkautuu lukuisina alueellisina ja eri tavoin painottuvina toimintamalleina, joista meille suomalaisille ehkä keskeisin EAS, European ISME Regional Conference. Kullakin maanosalla on omat konferenssinsa ja verkostonsa. Lisäksi dialogissa ISMEn kanssa toimii mm. eurooppalainen varhaisiän musiikkikasvatukseen toimintaansa fokusoiva MERYC.

ISMEn toiminta kokonaisuutena ja osina jäsentyy seitsemän (7) komission, yhden (1) forumin ja 10 SIGin (Special Interest Groups) kautta. Komissiot toteuttavat jokaisen, kahden vuoden välein, pääkonferenssia edeltävällä viikolla järjestettävän oman seminaariviikkonsa. Kukin voi tietysti valita, osallistuuko sekä komissioon että maailmankonferenssiin, vai vain toiseen niistä. Kuten edellä kuvasin, komissioissa on helppo tutustua oman alan asiantuntijoihin ja käynnistää verkostojen rakentuminen. Kunkin komission ja erityisintressi-ryhmän alaisia teemoja ja esityksiä pääsee toki kuulemaan myös maailmankonferenssissa. Ainakin minulle itselleni ISMEen osallistumiseni on merkinnyt paljon oman ammatillisen kehitykseni ja kasvuni sekä työmotivaationi näkökulmista, sekä pääomina niin kollegojeni kuin opiskelijoidenikin kanssa keskusteltavaksi. Olen päässyt moniin keskusteluihin käsiksi, ja jakanut niitä edelleen sekä opetuksen ja ohjauksen että tutkimuksen ja hanketyöskentelyn edistämiseksi, missä edelleen näen suuria haasteita sekä liittyen alamme musiikillis-humanistis-kasvatukselliseen intressiimme laajalti ajatellen, että tarkasteltaessa sellaisia koulutusaloja, joiden keskiössä musiikki ei ehkä riittävästi palvele omana tunnistettavana orientaationaan, mutta joiden osaamista se voisi edistää, syventää ja tukea. ISME rakentuu siis erilaisista verkostoista ja alakokonaisuuksista. Kuvaan niitä tässä lyhyesti.

ISMEn järjestyy seitsemän (7) komission ja yhden (1) forumin avulla:

• varhaisiän musiikkikasvatus (ECME)
• koulumusiikki ja opettajankoulutus (MISTEC)
• yhteisömusiikki/ yhteisöllinen musiikillinen aktiviteetti (CMA)
• ammattimuusikot (CEPROM)
• Politiikka: kulttuuri, koulutus ja media (Policy: Culture, Education and Media)
• Tutkimus (RESEARCH)
• erityiskasvatus ja musiikkiterapia (Music in Special Education and Music Therapy)
• instrumentti- ja vokaalimusiikin opettamisen forum  (ISME Forum for Instrumental and Vocal Teaching)

Kun toivottavasti tulet konferenssiin, on viisasta perehtyä konferenssiohjelmaan huolellisesti etukäteen, varmistaaksesi mahdollisuutesi osallistua ainakin niihin itsellesi kaikkein kiinnostavimpiin esityksiin, työpajoihin ja tapahtumiin: komissioiden ja forumin teemoista on helppo havaita, että osallistujan näkökulmasta valinta niiden välillä ei ole aina yksinkertaista, sillä niiden teemat ja intressit menevät myös osittain päällekkäin. Komissiot tekevätkin myös keskinäistä yhteistyötä toisinaan; esimerkiksi Italian konferenssissa (2008) ECME ja MISTEC järjestivät pre-konferenssi-seminaarin varsin menestyksekkäästi yhteistyössä keskenään. Komissioiden lisäksi ISME rakentuu SIGien, (Special Interest Groups, erityisintressiryhmät/teemaryhmät) avulla.  

Special interest Groups:

• muusikon terveys ja hyvinvointi (Musician’s Health and Wellness SIG)
• henkisyys ja musiikkikasvatus (SAME SIG)
• jazz (Jazz SIG)
• integroitu musiikkikasvatus: käytänteitä ja tutkimusta (SIGPRIME)
• musiikkikasvatus sosiaalisen muutoksen puolesta (Music Education for Social Change SIG)
• musiikkiteknologia (Music Technology SIG)
• sovelletut pedagogiikat (aiemmin aktiivinen musisointi; Applied Pedagogies SIG)
• arviointi, mittaaminen (AME SIG)
• populaarimusiikki (PME SIG)
• Musiikkikasvatuksen dekolonisaatio ja kotoperäisyys (DIME)

Löydät lisätietoa sinua kiinnostavista teemoista annettujen linkkien kautta etenemällä. Monien suomalaisten nimet nousevat esille sekä komissioihin että SIGeihin liittyen. Halutessasi lisätietoa voit lähestyä varmasti myös meitä kaikkia!

Integroitu musiikkikasvatus ISMEssä 2020

Integroitu musiikkikasvatus on yksi suurimpia teemoja ja ryhmiä ISMEssä. Se voi toimia portaana kohti musiikkia monesta näkökulmasta, ja myös sellaiselle yksilölle, joka ei tule musiikkikasvatuksen tai muusikkouden sisältä, vaan auttaa meitä ymmärtämään moninaisia tarpeita ja työskentelemään niiden edistämiseksi.

Edellä esittelemieni rakenteiden pohjalta luotiin ISME2020 arviointikierrosta varten uudenlaiset temaattisesti perustellut paneelit, jotka vastasivat komissioiden ja teemaryhmien osalta toteutuvista arvioinneista maailmankonferenssiin lähetettyjen hakemusten osalta; komissioiden seminaareihin liittyvät arvioinnit sen sijaan toteutettiin kunkin komission toimesta erikseen. Kuvaan tässä tarkemmin teeman 17 rakentumista, josta itse olen vastannut. Erilaiset näkökulmat/ideat konferenssissa esiteltäväksi ovat siis saattaneet avautua esimerkiksi teemaan 17 Cross Curricular and Integrated Music Practices liittyen seuraavien näkökulmien avulla:

• musiikin sisällyttäminen ja sekoittaminen muiden aineiden opetukseen
• musiikkilähtöinen / ”musiikin valaisema” opetussuunnitelma, pedagogiikat ja käytännöt
• musiikki ja monitaiteiset/multimodaaliset/monilukutaitoihin perustuvat käytännöt
• oikeudenmukaisuuden ja monimuotoisuuden merkitykset integroituihin taiteisiin ja musiikin opettamiseen liittyen moninaisissa ja erilaisissa konteksteissa

Itse näen tässä ehdottomasti vahvuutena ymmärryksen varhaisista musiikillisista oppimisprosesseista – musiikista vuorovaikutuksena (Marjanen 2009), ja oma tarkastelukulmani SIGPrimessa rakentuu juuri siitä näkökulmasta. Tästä teemasta voit lukea lisää esimerkiksi Musiikkikasvatus-julkaisussa (2019, 1&2) kirjoittamastani kirja-arvioinnista ”Musiikki-integraatio opetuksen ja opettajakoulutuksen haasteena” Markus Cslovjecsekin ja Madeleine Zulaufin vuonna 2018 ilmestynyttä Integrated Music Education. Challenges for Teaching and Teacher Training -kirjaa koskien.

Cslovjecsekin & Zulaufin kirja on yksi tapa tutustua teemaan, suomalaisten julkaisujen ohella. Se voi olla johdattamassa erilaisia yksilöitä kohti tarkemmin määriteltyjä osaamisia: musiikki-integraatiossa näen keskeisenä vahvan teoreettisen pohjan ja ymmärryksen oppimisesta, joka selittää musiikkia ilmiönä monin tavoin, liittäen sen sekä musiikin sisäisiin risteysasemiin, syvätason oppimiseen että merkityksinä hyvinvoinnille. Suomessa meillä on poikkeuksellisen paljon osaamista ja ymmärrystä tähän liittyen: tästä kertoo myös FiSMen toimijoiden kirjo varhaiskasvatuksesta vanhuksiin ja ammattimuusikkojen osaamisesta harrastajien tukemiseen.

Olemme jatkaneet musiikki- ja taideintegraatioon liittyvää keskustelua myös EAPRIL -verkostossa, ja perustaneet sinne oman ”teemaryhmän”, Cloud 9 ”Sounds & Arts in Transversal Learning”. Koska myös EAPRIL 2020 -konferenssiin on hakeminen parhaillaan käynnissä, kannustan sinua tässä samalla hakemaan myös sinne, jotta pääsemme rakentamaan siltoja musiikista alkaen laajemmaltikin!

Lopuksi

Me suomalaiset olemme ISMEssä vahvasti mukana myös oman kansallisen musiikkikasvattajien järjestömme FiSMEn tukemana, jota on pidetty esimerkkinä ja mallina esimerkiksi Sveitsissä, heidän vasta nyt perustaessaan omaa kansallista järjestöään. Kansalliset tapahtumat ja tapaamiset osana ISMEn maailmankonferensseja ovat myös merkittävä foorumi yhteisiä keskustelujamme varten. Bakun konferenssissa (2018) kokoonnuimme yhteiselle illalliselle leppoisissa tunnelmissa (kuva alla).

Ensi kesänä toivottavasti tapaamme musiikkikasvattajien ja musiikin tutkijoiden kesken Helsingissä, sekä sitä edeltävissä pre-konferensseissa eri puolilla Suomea ja Tallinnassa, komissioiden seminaareissa. Sinulla on nyt mahdollisuus vielä rekisteröityä mukaan osallistuaksesi ISMEn maailmankonferenssiin (viimeisin dl. 1.7.2020), joko tutkijan, pedagogin, kasvattajan, muusikon tai musiikin kuluttajan näkökulmista, tai kaikkien näiden edustajana. Kuulijana konferenssiin osallistumisella on oma arvonsa, olitpa sitten ammattilainen tai harrastelija. Osallistumisen ja verkostoitumisen asteita ja mahdollisuuksia on jokaiseen tarpeeseen, rauhallisesta tarkastelusta aktiiviseen eteenpäinviemiseen ja esiintymiseen. Itse toivoisinkin, että tämä musiikkiorientoitunut globaali tapahtuma voisi vetää puoleensa myös heitä, jotka eivät ole musiikin ammattilaisia. Siten voimme levittää musiikin ilosanomaa yhteiskunnallisesti, asenteita myönteiseen suuntaan vähitellen muokaten.

Toivon, että aloitat polkusi ISMEssä tai jatkat sitä edelleen osallistumalla vuoden 2020 konferenssitapahtumiin ja kutsumalla kollegojasi mukaan! Nuo kohtaamiset kantavat sinua edelleen kohti lukuisia muistoja lukuisista eri maailmankolkista.

FT Kaarina Marjanen, Laurea amk
FiSMEn jäsen
FiSMEn sihteeri/taloudenhoitaja 2008-2010
hallituksen jäsen 2002-2006; 2007-2010