Sanna Kivijärvi & Laura Huhtinen-Hildén
Uusia avauksia kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseen
Kulttuurihyvinvointia edistävän yleisötyön merkitys on korostunut viime vuosina osana orkesterien yhteiskunnallista tehtävää. Orkesterien yleisötyö ei enää keskity pelkästään uusien yleisöjen houkuttelemiseen konserttisaleihin, vaan ulottuu monipuolisiin yhteisöllisiin kohtaamisiin, jotka voivat tapahtua esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa, hoivakodeissa ja muissa ei-perinteisissä ympäristöissä. Näissä konteksteissa korostuvat muusikoiden kyky kuunnella, kohdata ja muovata musiikillisia kokemuksia osallistujien lähtökohtien ja kiinnostusten mukaisesti. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä taidekokemuksia, jotka edistävät sekä yksilöllistä että yhteisöllistä hyvinvointia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii muusikoilta uudenlaista osaamista, kuten pedagogisia valmiuksia ja kykyä erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien kohtaamiseen (Sutela, 2022). Tämän lisäksi muusikoiden tulee osata hyödyntää pedagogiikkaan ja oppimiseen liittyvää tutkimustietoa käytännössä sekä soveltaa taiteellispedagogista osaamistaan joustavasti erilaisissa tilanteissa. Kulttuurihyvinvointia edistävä yleisötyö vaatii siis muusikoilta uudenlaisia taitoja ja lähestymistapoja, mikä näkyy myös muuttuneissa ammatillisissa vaatimuksissa orkesterityössä (ks. Huhtinen-Hildén, 2023).
Monialaista osaamista orkesterimuusikoille
Muusikoiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeisiin vastatakseen Metropolia
Ammattikorkeakoulu koordinoi kehittämis- ja tutkimushankkeen Opetushallituksen alaisuudessa
toimivan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden keskuksen rahoittamana. Vuosina 2023–2024
järjestetyn Kohtaamisia musiikin maailmassa -projektin keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa
muusikoiden yleisötyöhön liittyvää pedagogista, vuorovaikutuksellista ja ryhmätyöskentelyosaamista. Hankkeessa tarkasteltiin täydennyskoulutuksen ja tutkimuksen kautta yhteisöllisten, jaettujen musiikillisten tilojen luomista, joiden avulla voidaan edistää sekä yksilöllistä että kulttuurista hyvinvointia. (Kivijärvi, 2024.) Orkesterimuusikoille suunnatussa täydennyskoulutuksessa käsiteltiin muun muassa ryhmädynamiikan ymmärtämistä, ja toteutettiin empatiaa korostavia harjoituksia sekä käytännön lähestymistapoja erilaisten yleisöjen kanssa työskentelyyn (vrt. Sawyer, 2011).
Hankkeessa toteutettu toiminta osoittaa, että laaja-alaista osaamista on mahdollista saavuttaa ja
kehittää orkestereissa suunnitelmallisella koulutuksella ja kansainvälisellä yhteistyöllä: täydennyskoulutuksen ja tutkimustoiminnan lisäksi hankkeessa verkostoiduttiin alan kansainvälisten edelläkävijäorganisaatioiden kanssa kuten Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance, Royal Academy of Music London, ShareMusic and Performing Arts (Malmö) ja Royal College of Music (Tukholma). Tulevaisuudessa kehitystyötä jatketaan ja hankkeessa muodostettua verkostoa ylläpidetään Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä CuWeRE:n kautta erityisesti koulutus- ja hankeyhteistyövalmistelujen muodossa. Yleisötyön tematiikka on myös osa CuWeRE:n järjestämiä tapahtumia, kuten vuosittaista Mahdollisuuksien maisemia -tapahtumaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Orkesterien yleisötyö osana kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemiä
Yleisötyö ei ole lisätoiminto, vaan se voi toimia strategisena elementtinä, joka vahvistaa orkesterin
merkitystä osana yhteiskuntaa. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen yleisötyön kautta on mahdollisuus laajentaa orkesterien vaikutuspiiriä ja vahvistaa niiden yhteiskunnallista asemaa. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin edistämiseen suuntautunut yleisötyö tulee todennäköisesti olemaan entistä vahvemmin integroituna orkestereiden toimintasuunnitelmiin. Tätä työtä voidaan jatkossa vahvistaa systemaattisella tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyöllä, joka tukee muusikoiden laajentuvaa ammatillisuutta ja edistää musiikkikokemusten saavutettavuutta. CuWeRE:n toiminta ja verkostot tarjoavat alustan orkesterimuusikoiden koulutuksen ja yleisötyön kehittämiselle. Kansainväliset yhteistyöverkostot mahdollistavat uusien innovatiivisten toimintamallien kehittämistä, joka vastaa paitsi taidekentän, myös laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin. Usein kulttuurisen hyvinvoinnin edistämisestä puhuttaessa korostetaan sosiaali- ja terveysalojen rakenteiden ja perinteisten käytänteiden kehittämistä. Yhtä lailla huomio voidaan kiinnittää vakiintuneisiin taide- ja kulttuurialojen ympäristöihin ja niissä toimivien ammattilaisten toimenkuviin ja työn sisältöihin hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta (Lehikoinen & Siljamäki, 2023). Orkesterien yleisötyö asettuu osaksi laajempaa kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemiä, jossa taiteellista ja luovaa toimintaa tarkastellaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointia vahvistavana voimavarana. Tämä ekosysteemi rakentuu taideorganisaatioiden, korkeakoulujen ja muiden koulutus- ja tutkimusinstituutioiden, terveydenhuollon, sosiaalialan ja kolmannen sektorin tiiviistä yhteistyöstä. Laajemmassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen asettaa orkestereille uusia vastuullisuustavoitteita, jotka korostavat saavutettavuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Lähteet
Huhtinen-Hildén, L. (2023). Mitä on kulttuurihyvinvointi? Videoluento. Metropolia
Ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=RSZGclf8D9Q&t=2s
Kivijärvi, S. (2024). Kutsu pedagogisen yleisötyön kehittämiseen. Teoksessa S. Kivijärvi (Toim.),
Kohtaamisia musiikin maailmassa – Pedagogiset ja vuorovaikutukselliset valmiudet yleisötyössä.
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oiva-sarja 67.
Lehikoinen, K., & Siljamäki, E. (2023). Socially Engaged Arts (SEA) Practices: Key Skills and
Capabilities. Research in Arts Education, 3, 8–26. https://doi.org/10.54916/rae.130211 .
Sawyer, R. K. (2011). Structure and improvisation in creative teaching. Cambridge University Press.
Sutela, K. (2022). Näkyväksi tekemisen taito: Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. PS-Kustannus.
Kirjoittajakuvaukset
Sanna Kivijärvi (MuT) työskentelee vastaavana lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja
tutkijana Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä CuWeRE:ssa.
Hän on taustaltaan opettaja ja yhdenvertaisuuskysymyksiin keskittynyt musiikki- ja
taidekasvatuksen tutkija.
Laura Huhtinen-Hildén (FT) on musiikkikasvattaja, joka toimii yliopettajana Metropolia-
ammattikorkeakoulussa. Hän johtaa Creativity and Arts in Social and Health Fields –
maisteriohjelmaa ja toimii Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymän
(CuWeRE) vastuullisena tutkijana ja aktiivisena kehittäjänä kulttuurihyvinvoinnin alalla.