Orkesterien yleisötyö kulttuurihyvinvoinnin edistämisen foorumina
Sanna Kivijärvi & Laura Huhtinen-Hildén
Uusia avauksia kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseen
Kulttuurihyvinvointia edistävän yleisötyön merkitys on korostunut viime vuosina osana
orkesterien yhteiskunnallista tehtävää. Orkesterien yleisötyö ei enää keskity pelkästään uusien
yleisöjen houkuttelemiseen konserttisaleihin, vaan ulottuu monipuolisiin yhteisöllisiin
kohtaamisiin, jotka voivat tapahtua esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa, hoivakodeissa ja muissa ei-
perinteisissä ympäristöissä. Näissä konteksteissa korostuvat muusikoiden kyky kuunnella,
kohdata ja muovata musiikillisia kokemuksia osallistujien lähtökohtien ja kiinnostusten
mukaisesti. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä taidekokemuksia, jotka edistävät sekä yksilöllistä
että yhteisöllistä hyvinvointia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii muusikoilta uudenlaista
osaamista, kuten pedagogisia valmiuksia ja kykyä erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien
kohtaamiseen (Sutela, 2022). Tämän lisäksi muusikoiden tulee osata hyödyntää pedagogiikkaan ja
oppimiseen liittyvää tutkimustietoa käytännössä sekä soveltaa taiteellispedagogista osaamistaan
joustavasti erilaisissa tilanteissa. Kulttuurihyvinvointia edistävä yleisötyö vaatii siis muusikoilta
uudenlaisia taitoja ja lähestymistapoja, mikä näkyy myös muuttuneissa ammatillisissa
vaatimuksissa orkesterityössä (ks. Huhtinen-Hildén, 2023).
Monialaista osaamista orkesterimuusikoille
Muusikoiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeisiin vastatakseen Metropolia
Ammattikorkeakoulu koordinoi kehittämis- ja tutkimushankkeen Opetushallituksen alaisuudessa
toimivan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden keskuksen rahoittamana. Vuosina 2023–2024
järjestetyn Kohtaamisia musiikin maailmassa -projektin keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa
muusikoiden yleisötyöhön liittyvää pedagogista, vuorovaikutuksellista ja
ryhmätyöskentelyosaamista. Hankkeessa tarkasteltiin täydennyskoulutuksen ja tutkimuksen kautta
yhteisöllisten, jaettujen musiikillisten tilojen luomista, joiden avulla voidaan edistää sekä
yksilöllistä että kulttuurista hyvinvointia. (Kivijärvi, 2024.) Orkesterimuusikoille suunnatussa
täydennyskoulutuksessa käsiteltiin muun muassa ryhmädynamiikan ymmärtämistä, ja toteutettiin
empatiaa korostavia harjoituksia sekä käytännön lähestymistapoja erilaisten yleisöjen kanssa
työskentelyyn (vrt. Sawyer, 2011).
Hankkeessa toteutettu toiminta osoittaa, että laaja-alaista osaamista on mahdollista saavuttaa ja
kehittää orkestereissa suunnitelmallisella koulutuksella ja kansainvälisellä yhteistyöllä:
täydennyskoulutuksen ja tutkimustoiminnan lisäksi hankkeessa verkostoiduttiin alan
kansainvälisten edelläkävijäorganisaatioiden kanssa kuten Trinity Laban Conservatoire of Music
and Dance, Royal Academy of Music London, ShareMusic and Performing Arts (Malmö) ja
Royal College of Music (Tukholma). Tulevaisuudessa kehitystyötä jatketaan ja hankkeessa
muodostettua verkostoa ylläpidetään Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen
osaamiskeskittymä CuWeRE:n kautta erityisesti koulutus- ja hankeyhteistyövalmistelujen
muodossa. Yleisötyön tematiikka on myös osa CuWeRE:n järjestämiä tapahtumia, kuten
vuosittaista Mahdollisuuksien maisemia -tapahtumaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Orkesterien yleisötyö osana kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemiä
Yleisötyö ei ole lisätoiminto, vaan se voi toimia strategisena elementtinä, joka vahvistaa orkesterin
merkitystä osana yhteiskuntaa. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen yleisötyön kautta on
mahdollisuus laajentaa orkesterien vaikutuspiiriä ja vahvistaa niiden yhteiskunnallista asemaa.
Tulevaisuudessa hyvinvoinnin edistämiseen suuntautunut yleisötyö tulee todennäköisesti olemaan
entistä vahvemmin integroituna orkestereiden toimintasuunnitelmiin. Tätä työtä voidaan jatkossa
vahvistaa systemaattisella tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyöllä, joka tukee muusikoiden
laajentuvaa ammatillisuutta ja edistää musiikkikokemusten saavutettavuutta. CuWeRE:n toiminta
ja verkostot tarjoavat alustan orkesterimuusikoiden koulutuksen ja yleisötyön kehittämiselle.
Kansainväliset yhteistyöverkostot mahdollistavat uusien innovatiivisten toimintamallien
kehittämistä, joka vastaa paitsi taidekentän, myös laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin.
Usein kulttuurisen hyvinvoinnin edistämisestä puhuttaessa korostetaan sosiaali- ja terveysalojen
rakenteiden ja perinteisten käytänteiden kehittämistä. Yhtä lailla huomio voidaan kiinnittää
vakiintuneisiin taide- ja kulttuurialojen ympäristöihin ja niissä toimivien ammattilaisten
toimenkuviin ja työn sisältöihin hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta (Lehikoinen & Siljamäki,
2023). Orkesterien yleisötyö asettuu osaksi laajempaa kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemiä, jossa
taiteellista ja luovaa toimintaa tarkastellaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointia
vahvistavana voimavarana. Tämä ekosysteemi rakentuu taideorganisaatioiden, korkeakoulujen ja
muiden koulutus- ja tutkimusinstituutioiden, terveydenhuollon, sosiaalialan ja kolmannen
sektorin tiiviistä yhteistyöstä. Laajemmassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä kulttuurisen
hyvinvoinnin edistäminen asettaa orkestereille uusia vastuullisuustavoitteita, jotka korostavat
saavutettavuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Lähteet
Huhtinen-Hildén, L. (2023). Mitä on kulttuurihyvinvointi? Videoluento. Metropolia
Ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=RSZGclf8D9Q&t=2s
Kivijärvi, S. (2024). Kutsu pedagogisen yleisötyön kehittämiseen. Teoksessa S. Kivijärvi (Toim.),
Kohtaamisia musiikin maailmassa – Pedagogiset ja vuorovaikutukselliset valmiudet yleisötyössä.
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oiva-sarja 67.
Lehikoinen, K., & Siljamäki, E. (2023). Socially Engaged Arts (SEA) Practices: Key Skills and
Capabilities. Research in Arts Education, 3, 8–26. https://doi.org/10.54916/rae.130211 .
Sawyer, R. K. (2011). Structure and improvisation in creative teaching. Cambridge University Press.
Sutela, K. (2022). Näkyväksi tekemisen taito: Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. PS-Kustannus.
Kirjoittajakuvaukset:
Sanna Kivijärvi (MuT) työskentelee vastaavana lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja
tutkijana Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä CuWeRE:ssa.
Hän on taustaltaan opettaja ja yhdenvertaisuuskysymyksiin keskittynyt musiikki- ja
taidekasvatuksen tutkija.
Laura Huhtinen-Hildén (FT) on musiikkikasvattaja, joka toimii yliopettajana Metropolia-
ammattikorkeakoulussa. Hän johtaa Creativity and Arts in Social and Health Fields –
maisteriohjelmaa ja toimii Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymän
(CuWeRE) vastuullisena tutkijana ja aktiivisena kehittäjänä kulttuurihyvinvoinnin alalla.