FiSMEN KOLUMNI: ”Laulaminen on geeneihin kirjoitettu”
Laulaminen on geeneihin kirjoitettu Laulaminen on evolutiivisesti katsottuna ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä ja se on yksisosiaalisen vuorovaikutuksen muoto. Ihminen lauloi ennen kuin oppi puhumaan. Laulaminen onaina kuulunut yhteiskuntaamme, mutta onko yhdessä laulamisen kulttuuri häviämässä jalaulamisesta tullut vain musiikillisesti lahjakkaiden tavoitteellinen harrastus? Erityisen huolestunutolen lasten ja nuorten laulamisesta sekä siitä, että esimerkiksi vanhemmat, eivätkä kaikkivarhaiskasvattajat ja opettajatkaan, enää laula lapsille ja että lapset kuulevat ja kuuntelevat laulettuamusiikkia lähinnä Spotifystä ja muista vastaavista ei-live kanavista. Lapset ovat pohjimmiltaanluovia luojia, eivätkä he itse osaa erotella ja arvottaa, millaista laulamisen tulisi olla. Sen he oppivatmeiltä aikuisilta ja muun muassa sosiaalisesta mediasta. Millainen on maamme lasten musiikillinenlapsuus, jonka me heille annamme ja jonka he siirtävät seuraaville sukupolville? Laulaminen ei voiolla vain suorittamista esimerkiksi tiettyjen vokaaliteknisten vaatimusten mukaisesti, sillä jokainenlauluinstrumentti on yksilöllinen ja kehittyy omaan tahtiin. Laulaminen omalla äänellä on jokaisenlapsen ja nuoren oikeus ja osa tasa-arvoista kasvatusta. Tuskin haluamme opettaa suorittamisenkulttuuria tuleville sukupolville, vaan pikemminkin laulamisen…
FiSMEN KOLUMNI: Vem borde undervisa musik i grundskolans lägre årskurser?
Joel Enqvist Grundskolans musik är i dag ett ämne som under de senaste decennierna blivit alltbredare till innehållet. Därmed förväntas läraren som undervisar i musik ha en bredkompetens i ämnet. Samtidigt kan man konstatera att musiken fått en allt mindreprioritet inom klasslärarutbildningarna. Klasslärarnas kompetens i musik beror väldigtlångt på vilket intresse läraren har för musik utanför läraryrket ochklasslärarutbildningen. Hur minns du musikundervisningen i grundskolan? Själv har jag minnen av musikundervisningen ien mindre skola där sång var en stor del av innehållet i musik. Vi hade en klasslärare somundervisade musik. Hen hade ett intresse för ämnet och hade hand om hela skolansmusikundervisning. Även om vi råkade ha en musikintresserad klasslärare, är det inte alltidsjälvfallet att det i varje skola finns en klasslärare som är intresserad av att undervisa i musik. Enbehörig klasslärare har rätt att undervisa i musik i årskurserna 1–6, medan de högre årskurserna 7–9kräver ämneslärarbehörighet (Undervisningsministeriet 1998/852). Eftersom kompetensnivåni…
Lastenmusiikkiseminaari 20.11.2024 klo 14.00-15.30
Lapsen oikeuksien päivä lähestyy ja sen myötä perinteisesti järjestetty lastenmusiikkiseminaari! Seminaari järjestetään tänä vuonna Kauniaisissa. Paikkana on Nya Paviljongen osoitteessa Koulupolku 3. Seminaarin aiheena on lastenmusiikki ja lapsen kielen kehitys ja tähän aiheeseen meidät johdattaa psykologian tohtori ja tutkija Paula Virtala. Ohjelma: 14:00-14:05 Musiikkia ja alkusanat 14:05-14:50 Paula Virtala: ”Musiikki ja lasten kielen kehitys” 14:50-15:00 Suvi Saarikallion (FiSME ry) puheenvuoro 15:00-15:10 Maiju Kopran (Lastenmusiikki ry) puheenvuoro 15:10-15:30 Loppukeskustelu ja kysymyksiä Tilaisuus on maksuton ja se myös striimataan. Striimiä pääset seuraamaan TÄÄLTÄ. Tallenne on katsottavissa toistaiseksi. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Musiikkikasvatuspäivät tulevat taas! Ehdota sisältöjä päiville!
Kaikki musiikki- ja taidekasvatuksen toimijat opiskelijoista ammattilaisiin ovat tervetulleita Mukaan! päiville Kuopioon, 30.10.-1.11.2025. Tapahtuman teema on ”Maailma muuttuu – muuttuuko musiikkikasvatus?” Mitä muutoksia näkyy oppilaiden tarpeissa tai opetuksen ratkaisuissa? Miten musiikki- ja taidekasvatus pysyy tarpeellisena tässä ajassa? Mistä aiheesta sinä tai ryhmäsi voisitte pitää luennon/työpajan? Voit ehdottaa toiveita tapahtuman sisältöön, tai kertoa mistä aiheesta itse voisit tulla pitämään työpajan tai luennon. Vastaa kyselyyn täällä: https://forms.gle/Yj9uhDnQDxztUdio6 Työpaja- ja luentoehdotukset tulee jättää syyskuun 2024 loppuun mennessä. Ilmoitamme tiedon siitä mitkä työpajat ja luennot valitaan tapahtumaan syksyn 2024 aikana. Tapahtuma toteutetaan perinteisesti talkoovoimin ja matalin osallistumismaksuin, joten työpajoista/luennoista ei makseta palkkioita. Tavoitteena on, että kaikki pääsevät Mukaan!
FiSMEN KOLUMNI: Musiikkikasvatuksen erityispiirteitä osana kiusaamisen ehkäisyä
Kirjoittanut Eerika Grof Musiikkikasvatuksen kentällä on tarve käydä enemmän keskustelua kiusaamisesta ilmiönä jamusiikkikasvatuksen mahdollisuuksista osana kiusaamista ennaltaehkäisyä. Ryhmän dynamiikka ja siten myös mahdollinen kiusaaminen voivat näyttäytyä musiikinopettajalle selvästi musiikintuntien toiminnallisen luonteen vuoksi. Musiikinopettalla on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan ryhmän dynamiikkaan ja normeihin. Kiusaamisen ehkäisyssä korostuu musiikinopettajan pedagoginen osaaminen ja kyky nähdä erilaisia toiminnan mahdollisuuksia. Pedagogisesti taitavan musiikinopettajan johdolla tapahtuva musiikillinen toiminta voi olla kiusaamista ennaltaehkäisevää esimerkiksi vahvistamalla yksilön tunnetaitoja, empatiakykyä ja merkityksellisyyden kokemuksia. Toiminta voi myös edistää yksilön ymmärrystä oman vuorovaikuttamisensa merkityksestä koko ryhmän toiminnalle. Viimeaikaiset tapahtumat lasten ja nuorten keskuudessa ovat tuoneet kiusaamisen ilmiönä jälleenlaajasti yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Eri alojen asiantuntijat pohtivat syitä sille, miksikiusaamista tapahtuu ja millaisin keinoin sitä voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä. Kiusaamisenehkäisyn kannalta on tutkitusti tärkeää, että jokaisella koululla on selkeät toimintamallitkiusaamiseen puuttumiseksi ja että toimintamalleja koulussa myös noudatetaan. Tämän lisäksikouluissa tulisi panostaa yhteiseen kasvatuskulttuuriin ja työskentelyilmapiiriin sekä kiinnittäähuomiota henkilökunnan kiusaamista koskeviin asenteisiin. On selvää, että kiusaaminen onyhteisöllinen ilmiö…
KOLUMNI ”iDeaMe -musiikinopetus säästöjen ristitulessa: utopiaa vai kompetensseja?”
Tämä mielipidekirjoitus on osa iDeaME-verkoston toimintaa. Verkoston jäsenet työskentelevät musiikkikasvatuksen erilaisissa tutkimuksellisissa ja/tai opetuksellisissa asiantuntijatehtävissä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, yhteisenä tavoitteena tukea musiikinopetusta laaja-alaisessa opettajankoulutuksessamme. iDeaME on osa Suomen Musiikkikasvatusseura FiSMen https://fisme.fi/ alainen verkosto. FiSME kuuluu musiikkikasvattajien maailmanjärjestöön ISMEen, jonka konferenssi on Suomessa kesällä 2024 https://www.ismeworldconference.org/ Miltä kuulostaisi televisiossa esitettävä mainos ilman musiikkia? Tai miltä tuntuisi seurata elokuvaa, jonka tarinallisuus ja juonen käänteet etenisivät pelkästään puheen tuottamana? Tai miltä peliviihde kuulostaisi kännykkäpelin aikana, jos mielikuvitusmaailmaa ja jännitystä ei tehostettaisi musiikilla? Tai millainen kollektiivinen fiilis yksilötason elämyksiä ja muistoja luoden syntyisi musiikkifestareilla tai tanssilavalla, jossa muusikot tai esiintyjät eivät soittaisi ja laulaisi vaan lavashow- esitys rakentuisi visuaalisilla elementeillä ja artistien läsnäololla? Kaikissa näissä tapauksissa yleisön tunne petetyksi tulemisesta olisi mitä ilmeisin reaktio. Katsojat tai kuluttajat vaatisivat rahansa takaisin, antaisivat buuausten saattelemana pettyneet ja tunnekuohuiset palautteensa sekä mahdollisesti boikotoisivat tulevia esityksiä tai musiikittomia tuotteita. Miksi ihmiset toimisivat näin tai jopa nousisivat barrikadeille…