rating rating svg icon facebook facebook svg icon googleplus googleplus svg icon instagram instagram svg icon mail mail svg icon twitter twitter svg icon feed feed svg icon

Musiikinopetusta vai musiikkikasvatusta?

Musiikinopetusta vai musiikkikasvatusta?

(julkaistu 11.2.2019)

Musiikinopettajien koulutusten ja musiikkia opettavien instituutioiden opetussuunnitelmissa paneudutaan itse musiikillisten ja praktisten tavoitteiden sekä sisältöjen lisäksi vahvasti myös musiikin merkitykseen ja kokemiseen liittyviin kysymyksiin. Arvokysymykset ja ihmis- sekä oppimiskäsityksiin liittyvä pohdinta osana ihmisen kasvua haastaa meidät kentällä työskentelevät seuraamaan aktiivisesti myös kasvatustieteellistä ja sen lähitieteisiin liittyvää ajankohtaista keskustelua. Musiikinopettaja reagoi toiminnassaan usein nopeallakin aikataululla erilaisiin yhteiskunnan kriiseihin ja tarkastelee niitä osana omaa opetustaan, kasvatuksenkin näkökulmasta.

Visuaalista ja kehollista notaatiota

Musiikinopetus-käsitteen rinnalla kulkee yleisessä terminologiassa musiikkikasvatuksen käsite. Varsinaiseen musiikinopetukseen liittyy vahvasti hyväksi ihmiseksi kasvun elementtejä. J. A. Hollo on aikoinaan määritellyt musiikillisen kasvun kolmesta näkökulmasta: Oppia itse musiikkia, sitä mistä musiikki muodostuu, oppia musiikin avulla, vaikkapa tämän päivän ilmiöperusteisuus opetussuunnitelmissa ja oppia musiikkiin, eli saada musiikki osaksi omaa identiteettiä, kasvaa musiikin kautta niin, että saa myönteisen suhtautumisen musiikkiin ja toimintamalleja esimerkiksi omien tunteiden säätelyyn tai oppimaan oppimisen taitoihin.

Suomen kasvatustieteellisessä seurassa (FERA) toimii taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkosto ns. SIG-ryhmänä (Special Interest Group=SIG). Ryhmän toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kansallista taide- ja taitokasvatuksen asiantuntijoiden yhteistyöverkostoa sekä edistää aktiivisesti alan tutkimusta ja opetusta. Ryhmä kokoaa yhteen tutkijoita, opettajia ja kouluttajia taide- ja taitokasvatuksen eri aloilta ja koulutussektoreilta (varhaiskasvatus, esi-, perus- ja lukio-opetus, toisen asteen ja korkea-asteen koulutus, taiteen perusopetus sekä muut taidekasvatuksen kentällä toimijat). Verkoston johtoryhmässä on laaja-alaisesti ja alueellisesti toimijoita eri taidealueiden pedagogiikan tutkijoista ja toimijoista.

Yhteisesti tehty kubistinen taideteos. Sibeliuksen 5. sinfonia. Osa 3. Joutsen-teema. Oulun yliopisto. Musiikkipedagogiikan opintojakso. Kuva: Marja Ervasti. Mitkä voisivat olla toiminnan tavoitteet musiikkikasvatuksen näkökulmasta?

Taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkostossa pohditaan musiikin ja laajemmin taiteiden merkitystä osana kasvatuskenttää. Taiteiden pedagoginen tutkimus ja tutkimuksen merkittävyyden lisääminen osana kasvatustieteitä on verkoston toiminnan keskiössä. Ryhmän toimintaan liittyy monitieteisyys ja verkostoituminen myös tieteen rajojen yli.

Kasvatustieteellinen seura järjestää vuosittain yhteistyössä jonkin suomalaisen yliopiston kanssa Kasvatustieteen päivät. Kasvatustieteen päivät on merkittävin kotimainen kasvatusalan tiedetapahtuma. Taidekasvatuksen tutkimusverkosto kokoontuu kerran vuodessa kasvatustieteen päivillä keskustelemaan ajankohtaisista musiikkiin ja laajemmin taiteisiin liittyvistä ajankohtaisista teemoista.

Vuonna 2018 päivät olivat Tampereen yliopistossa. Päivien teemana oli Hyvyys, totuus ja kauneus kasvatuksessa.

”Hyvyys, totuus ja kauneus ovat kasvatuksen ajattomia itseisarvoja ja arvokkaan elämän perusteita. — Kasvatuksen tehtävänä on luoda toivoa ja luottamusta elämän arvoon ja merkityksellisyyteen. Kasvatuksen päämäärä edellyttää käsitystä siitä, mitä ja millainen ihminen on, mitä pidämme ihmisen kasvussa arvokkaana, ja millä perusteilla ja mistä lähteistä tämä arvokas määrittyy. Jokainen sukupolvi joutuu ratkaisemaan suhteensa ihmisyyden probleemaan ja siten tulkitsemaan suhdettaan kasvatuksen itseisarvoihin, hyvyyteen, totuuteen ja kauneuteen. Meidän aikamme joutuu pohtimaan arvokkaan ihmiselämän kysymyksiä globaalisten pirullisten ongelmien keskellä. Millaisia haasteita nämä ongelmat asettavat kasvatustieteille?”

Taidekasvatuksen verkoston oman yleiseen teemaan liittyvän alateeman `Esteettisten ja taiteellisten kokemusten merkitys myötätunnon ja intersubjektiivisen ymmärryksen tukemisessa koulussa` tutkimusesittelyissä oli laajasti tutkimusesittelyjä ja postereita arvokkaaseen teemaan liittyen. Päivillä esitellään myös uusimpia taiteiden kasvatukseen liittyviä julkaisuja, joiden kirjoittajina on verkoston jäseniä. Seura toimittaa omaa tieteellistä aikakauskirjaa, Kasvatus-lehteä, jonka teemanumerot keskittyvät tarkemmin johonkin kasvatuksen ja koulutuksen aihealueeseen.

Marja Ervasti
Kasvatustieteen seuran taide- ja taitokasvatuksen verkoston puheenjohtaja.
Fismen hallituksen jäsen.

Lisätietoja: 

FERA, Suomen kasvatustieteellinen seura: Taidekasvatuksen tutkimuksen verkosto.

Kasvatus-lehti.

Seuraavat kasvatustieteen päivät ovat Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 21.–22.11.2019. Kasvatustieteen taidekasvatuksen verkoston postituslistalle pääset lähettämällä yhteystiedot sähköpostiosoitteeseen marja.ervasti@oulu.fi. Näin saat ajankohtaisen infon verkoston tapahtumista.

Kasvatustieteen päivät 2018, ohjelma.