rating rating svg icon facebook facebook svg icon googleplus googleplus svg icon instagram instagram svg icon mail mail svg icon twitter twitter svg icon feed feed svg icon

Me SÄPEttäjät

”Mulle itelle säveltäminen on ollu se juttu, joka oikeesti sai innostumaan musiikista ja opettelemaan eri soittimia, teoriaa ja laulamista. Uskon, että en ois ikinä alkanu esimerkiksi esiintymään yksin jos en ois tehny ite biisejä eka. Hirmu hankala ois kuvitella musiikin harrastamisen olevan semmmosta ku se nyt on, jos en olis alkanu säveltämään. Lisäksi toki se on jonkulainen tunteiden purkamiskanava ja terapiamuoto.”

Opiskelijakertomus säveltämisen merkityksestä. Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen Lauluja meistä ja meidän kielestä – sävellysprojekti 2014.

Luovaa musiikillista toimintaa sisältävän musiikkikasvatuksen eli säveltämiskasvatuksen pedagoginen taival on mukavasti nupullaan. Taival on tärkeä, koska säveltäminen on ansaitusti nostettu yhdeksi tasa-arvoiseksi musiikilliseksi toimintatavaksi muun musisoinnin rinnalle juuri uusituissa oppilaitoksien opetussuunnitelmissa. Monia säveltämiskasvatukseen liittyviä hankkeita, tutkimusta ja koulutustoimintaa on meneillään valtakunnallisesti mm. sosiaalisessa mediassa erilaisina keskusteluryhminä, erillisinä rahoitushankkeina ja kurssitarjontana. Tulevat Fismen valtakunnalliset musiikkikasvatuspäivät lokakuussa 2017 tuovat säveltämiskasvatuksen vahvasti esille ohjelma- ja koulutustarjonnassaan.

Teoston BiisiPumppu toi musiikin tekemisen ja musiikintekijät koulujen musiikkitunneille, Mikseri-musiikkiyhteisössä saa palautetta omista sävellyksistä. Kuule, minä sävellän! –hanke arvostaa lasten ja nuorten omaa toimijuutta ja toimii kansainvälisesti. ArtsEqual-hanke tutkii toimintamalleja, jotka tukevat yhteistyötä eri taidekasvatuskentän toimijoiden välillä tasa-arvon, osallistumisen ja hyvinvoinnin näkökulmista. Muhonen on tuonut uuden toimintamallin sävellyttäminen osaksi säveltämiskasvatusta. Muhosen mukaan yhdessä luodut teokset, esimerkiksi laulut, lujittavat musiikillista yhteisöä. (Muhonen 2016).

Luovaa toimijuutta arvostetaan opetussuunnitelmateksteissä ja uusissa oppimisnäkemyksissä. Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa mainitaan leikin mahdollisuus luovassa toiminnassa. Leikkiessään lapsi luo uutta ja muuntaa näkemäänsä sekä kokeilee haaveitaan ja toiveitaan. Lapsen ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen.

Perusasteen musiikin tehtävänä nähdään oppilaan ajattelun ja oivalluskyvyn kehittäminen tarjoamalla mahdollisuuksia luovaan tuottamiseen. Musiikin opetuksessa oppilaat opiskelevat musiikkia monipuolisesti, mikä edesauttaa heidän ilmaisutaitojensa kehittymistä. Lukion opetussuunnitelmassa säveltäminen on osa musiikillisia osaamistavoitteita. Musiikillisessa osaamisessa oppilas ilmaisee itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen. (Opetushallitus 2014; 2015; 16).

Sarja maanantaiaamulle, graafinen partituuri kertakäyttötarvikkeista laattasoittimille. Säv. Musiikkikasvatuksen opiskelijat. Oulun yliopisto. Kuva: Marja Ervasti

Säveltämiskasvatuksessa tutkitaan musiikillisesti järjestettyyn ääneen liittyviä luovia mahdollisuuksia. Se voi johtaa musiikkiteosten syntyyn, mutta ei välttämättä. Kyse on enemmän säveltämisen prosessista kuin produktista. Säveltämiskasvatus on pedagogista toimintaa, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on keskiössä. Säveltämisen avulla rakennetaan musiikillisten merkitysten lisäksi sosiaalisia merkityksiä. Omien sävellysten kautta kerrotaan jotakin itsestä ja muiden sävellyksissä kuullaan toisten kertomuksia maailman kokemisesta.

Säveltämiskasvatuksen vakiintuminen osaksi musiikin opetuskäytäntöjä on tuonut tärkeän lisän perinteiseen pedagogiikkaan, jossa oppijaa ei välttämättä ole nähty kulttuurisena tekijänä vaan jo olemassa olevan musiikkikulttuurin toisintajana. Musiikillinen luova toiminta antaa mahdollisuuden oppijan omasta elämästä ammentavien oppimiskokemusten ja omistajuuden kokemusten rakentumiselle. Näin voidaan tulla tietoisemmaksi itselle merkityksellisille tuntemuksille ja kokemuksille ja empatiakyvylle. Pedagogisena toimintana ”säveltäminen luo välineitä tehdä musiikillisia tutkimusmatkoja – välineitä leikkiä, kokeilla ja vertailla erilaisia musiikillisia ratkaisuja”. Ryhmäsäveltäminen antaa hyviä työkaluja oppimisen jakamiseen, yhteisöllisen vuorovaikutuksen rakentamiseen ja prosessimaisen työskentelyn opetteluun. Säveltämiskasvatuksen avulla voidaan harjoitella luovalle prosessille ominaista riskien ottamista ja lopputuloksen epävarmuuden sietämistä, jotka ovat niin ikään tärkeitä elämänhallinnan taitoja. (Kuoppamäki 2017).

Soveltuvaa kirjallisuutta pedagogiseen toimintaan tarvitaan uusien musiikin opetussuunnitelmien käyttöönoton tueksi, kun luovat työtavat nousevat musiikkipedagogiikassa tasa-arvoiseen asemaan esittämisen ja kuuntelun rinnalle. Tähän haasteeseen on hienosti vastattu mm. Partin ja Aholan Säveltäjyyden jäljillä – Musiikintekijät tulevaisuuden koulussa (2016) sekä Ojalan ja Väkevän (toim.) Säveltäjäksi kasvattaminen. Pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen (2013) teoksissa. Ne sisältävät teoreettisen tutkimustiedon, kuten säveltäjyyteen liittyvien artikkelien lisäksi käytännönläheisiä toimintamalleja musiikin luovan tekemisen ohjaamisesta ja erilaisista säveltämisen ryhmätyömenetelmistä. Mainitut teokset haastavat musiikkikasvatuksen alueella pitkään vallalla olleen säveltäjyyttä koskevan asenteen murtamalla ns. säveltämismyyttiä erityislahjakkaiden etuoikeutena.

Laaja-alaisen säveltämiskäsitteen näkökulmasta kuka tahansa oppii säveltämään, Partin mukaan on aika tuulettaa perinteisiä asenteita musiikin tekijyyteen. Säveltäminen on toimintaa, jonka pitäisi olla kenen tahansa ulottuvilla. Jokaisella tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus kulttuuriseen osallisuuteen ja luovaan itseilmaisuun. Tavoitteena on rohkaista ja innostaa opettajia kokeilemaan säveltämistä ja madaltaa kynnystä itse tekemiseen. ”Suomalainen musiikkikasvatus on maailman mittakaavassa monin tavoin vertaansa vailla. Musiikinopetuksemme on toiminnallista ja käytännönläheistä. Uuden opetussuunnitelman kynnyksellä on aika kysyä, kuinka raivata enemmän tilaa oppilaiden musiikilliselle luovuudelle”. (Partti 2016).

Meneillään oleva (2016-17) säveltämisen pedagogiikan eli tuttavallisemmin SÄPEn koulutushankkeen pyrkimyksenä on osaltaan vastata haasteeseen kokoamalla opettajayhteisöjä, joiden kollektiivinen tietotaito hyödyttäisi koko säveltämiskasvatuksen kenttää. Tavoitteena on tunnistaa olemassa olevat säveltämisen pedagogiikan hyvät käytännöt ja levittää niitä valtakunnallisesti. Säveltämisen pedagogiikan koulutuksen tavoitteena on luoda säveltämisen pedagogiikkaan uudenlaista toimintakulttuuria yhdistämällä alueellisissa kehittäjätiimeissä eri koulutusasteita ja -muotoja.

Verkostomainen, korkeakoulut, musiikkioppilaitokset sekä peruskoulut ja lukiot yhdistävä, jaettua asiantuntemusta tukeva toimintamalli sekä tutkiva työskentelytapa takaavat osallistuvien opettajien ammatillisen kehittymisen, innovaatioiden syntymisen ja hyvien käytäntöjen leviämisen. Toimintamalli mahdollistaa ja edesauttaa konkreettisen opetussuunnitelmaperusteisen muutoksen toteutumista musiikin opetustyössä. Koulutuksen toteuttavat Metropolian Ammattikorkeakoulu, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Helsingin yliopisto.

Koulutus sisältää kolme valtakunnallista seminaaria, neljä alueellista workshopia sekä osallistujien omaan opetukseen liittyvää työskentelyä sekä työpaikalla että verkko-oppimisympäristössä. Seminaarien toteutuksesta ja valtakunnallisen verkostotyön rakentumisesta vastaavat korkeakoulujen vastuuopettajat. Alueellisista workshopeista ja alueellisesta verkostoitumisesta vastaavat kolmen hengen kouluttajatiimit, jollaisessa olen itsekin mukana. Viimeisimmässä valtakunnallisessa seminaarissa saimme koulutusta sanoitukseen liittyen, yhteissäveltämiseen eri soitinkokoonpanoissa, kokeilimme teknologisia sovelluksia ja osallistuimme melodia-, rytmi-, sointiväri-, ja harmoniapajaan.

Sävellä oma kantelepolku. Oulun Normaalikoulun koulutyöskentelyn oppimateriaalia 2015. Kuva: Marja Ervasti

Aalto mainitsee koulutukseen liittyvässä SÄPE-blogissa luovan musiikillisen toiminnan tavoitteiden, prosessien sekä lopputulosten, produktien näyttäytyvän hyvin erilaisilta verrattaessa esimerkiksi ohjelmistokeskeisen painottavan musiikkikasvatuksen vastaaviin näkökulmiin. ”Vaikka osa koulujen ja musiikkiopistojen oppilasta ovat luoneet omaa musiikkia omaehtoisesti, näiden instituutioiden sisällä, siis musiikkitunneilla, tällainen laaja-alainen säveltämisen toimintakulttuuri hakee vielä muotoaan ja reunaehtojaan. Oppilaitosten ollessa kyseessä myös luovan musiikillisen toiminnan arviointi nousee suureksi kysymykseksi”. (Aalto 2016; SÄPE – Säveltämisen pedagogiikkaa –koulutus 2016.)

Viimeisimmässä Pohjoisen alueen seminaarissa Kemijärvellä tutkimme iPadilla säveltämisen työtapoja, keskustelimme tunteiden merkityksestä säveltämisessä, perehdyimme ilmiöpohjaisiin sävellysprojekteihin opettajankoulutuksessa ja tutustuimme Lauluja Lapin eläimistä –projektiin. Nupuillaan oleva säveltämisen pedagogiikka (SÄPE) jatkakoon kasvamistaan.


Marja Ervasti

Kirjoittaja on Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan musiikin didaktiikan lehtori sekä FiSME:n hallituksen jäsen.

 

Lähteet:

Aalto E (2016) SÄPE-blogi. https://sapettajatwordp.wordpress.com/2016/11/21/blog-post-title/. Luettu 12.4.2017.

Biisipumppu (2017) https://www.teosto.fi/tags/biisipumppu. Luettu 12.4.2017.

Kuoppamäki A (2017) Säveltämiskasvatusta yli rajojen. http://www.artsequal.fi/-/saveltamiskasvatusta-yli-rajojen. Luettu 12.4.2017

Kuule, minä sävellän (2017). http://www.uniarts.fi/osallistava-taiteellinen-toiminta/kuule. Luettu 15.4.2017.

Mikseri (2017) http://www.mikseri.net/clubs/discussions.php. Luettu 13.4.2017.

Muhonen S (2016) Songcrafting practice: A teacher inquiry into the potential to support collaborative creation and creative agency within school music education. Taideyliopiston Sibelius-akatemia. Studia musica. 67.

Ojala J & Väkevä L (2013) Säveltäjäksi kasvattaminen: Pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Oppaat ja käsikirjat 2013:3. Helsinki: Opetushallitus.

Opetushallitus (2014) Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Opetushallitus (2015) Lukion opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Opetushallitus (2016) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Partti H & Ahola A (2016) Säveltäjyyden jäljillä – Musiikintekijät tulevaisuuden koulussa Sibelius-Akatemian julkaisuja 15. Helsinki. Unigrafia Oy Yliopistopaino. Ilmaiseksi ladattavissa

SÄPE – Säveltämisen pedagogiikkaa –koulutus (2016) http://www.metropolia.fi/koulutukset/taydennyskoulutus/opetustoimi/saveltamisen-pedagogiikka/ Luettu 12.4.2017.